Kotieläinten jalostus tuntuu Pinja Koposesta juuri oikealta alalta. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat jo opettaneet ja antaneet paljon.
Pinja Koponen ei olisi osannut nuorempana kuvitellakaan, että hänestä tulisi jalostusasiantuntija ja maatalous-metsätieteiden maisteri kotieläintieteistä. Saati että Lappeenrannan tyttö rakentaa elämäänsä Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
Mutta niin vain kävi, että viime keväänä Koposen ensimmäinen vakituinen työpaikka kotieläinjalostajana avautui Fabasta, toimialueena Keski-Pohjanmaa ja sen ympäryskunnat. Sikäli hyvä, että Koposelle tarttui yliopistosta tutkinnon lisäksi puoliso, jonka tulevaisuus on kasvinviljelytilalla Kokkolan Lohtajalla. Sinne siis Koponenkin suuntasi.
Koponen kertoo olleensa aina eläinrakas. Ukilla oli ajokoiria, ja lapsena Pinja mieluiten vietti aikansa koiran kanssa mummolassa. Pinjan äiti puolestaan kasvattaa mäyräkoiria ja jalostaa niitä, joten eläinten jalostuksesta Koposella oli jonkinlainen käsitys jo ennen opiskeluja.
Opiskelupaikaksi lukion jälkeen Koponen mietti eläinlääketieteellistä, mutta keskusteltuaan opinto-ohjaajan kanssa hän valitsi maanläheisemmän maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan. Sieltä löytyivätkin omanhenkiset ihmiset ja valinta vahvistui oikeaksi.
Kaupungissa kasvaneena Koposella ei ollut minkäänlaista maatilataustaa. Opiskelijajärjestön maakuntamatkat ja tilavierailut olivat hänestä todella hyödyllisiä samoin kuin 85 päivän maatilaharjoittelu, jonka Koponen suoritti kahtena kesänä lypsykarjatiloilla.
Viidessä vuodessa agronomin paperit olivat kädessä, ja Koponen pääsi heti koulutusta vastaavaan työhön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Hilliahon tilalla Sievissä elämä ja toiminta kulkevat osin samoja uria kuin kuutisen vuotta sitten. Muutoksiakin on tullut ja uusia ulottuvuuksia, joista osa vielä etsii paikkaansa.
Terveenkin lehmän maidossa on soluja, joiden tehtävä elimistössä on puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Utaretulehduksia aiheuttavat useat bakteerit, joista osa tuottaa antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja.
Naudanlihan hinnat ovat nousussa. Hankimme teurastamoomme osan naudasta muilta tiloilta ja ainakin meillä naudan hankintahinnat ovat nousseet pelkästään vuoden aikana lähes kolmekymmentä prosenttia. Samanaikaisesti olemme pyrkineet nostamaan tuotteiden myyntihintoja niin, että saisimme kulutkin katettua. Elämme tosiaankin mielenkiintoisia aikoja! Kerrankin mediaa sai kiittää siitä, että se nosti jauhelihapulan otsikoihin, ja naudan- ja maidontuottajien ahdinko ymmärrettiin. Vihdoin.
Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että
Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Lapinlehmä eli pohjoissuomenkarja on Lapin alkuperäinen nautarotu, joka kärsi menetyksiä Lapin sodassa. 1970-luvulla rotu kävi jo lähes sukupuuton partaalla.
