Kotieläinten jalostus tuntuu Pinja Koposesta juuri oikealta alalta. Ensimmäiset viisi kuukautta ovat jo opettaneet ja antaneet paljon.
Pinja Koponen ei olisi osannut nuorempana kuvitellakaan, että hänestä tulisi jalostusasiantuntija ja maatalous-metsätieteiden maisteri kotieläintieteistä. Saati että Lappeenrannan tyttö rakentaa elämäänsä Keski-Pohjanmaalle Kokkolaan.
Mutta niin vain kävi, että viime keväänä Koposen ensimmäinen vakituinen työpaikka kotieläinjalostajana avautui Fabasta, toimialueena Keski-Pohjanmaa ja sen ympäryskunnat. Sikäli hyvä, että Koposelle tarttui yliopistosta tutkinnon lisäksi puoliso, jonka tulevaisuus on kasvinviljelytilalla Kokkolan Lohtajalla. Sinne siis Koponenkin suuntasi.
Koponen kertoo olleensa aina eläinrakas. Ukilla oli ajokoiria, ja lapsena Pinja mieluiten vietti aikansa koiran kanssa mummolassa. Pinjan äiti puolestaan kasvattaa mäyräkoiria ja jalostaa niitä, joten eläinten jalostuksesta Koposella oli jonkinlainen käsitys jo ennen opiskeluja.
Opiskelupaikaksi lukion jälkeen Koponen mietti eläinlääketieteellistä, mutta keskusteltuaan opinto-ohjaajan kanssa hän valitsi maanläheisemmän maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan. Sieltä löytyivätkin omanhenkiset ihmiset ja valinta vahvistui oikeaksi.
Kaupungissa kasvaneena Koposella ei ollut minkäänlaista maatilataustaa. Opiskelijajärjestön maakuntamatkat ja tilavierailut olivat hänestä todella hyödyllisiä samoin kuin 85 päivän maatilaharjoittelu, jonka Koponen suoritti kahtena kesänä lypsykarjatiloilla.
Viidessä vuodessa agronomin paperit olivat kädessä, ja Koponen pääsi heti koulutusta vastaavaan työhön.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Kuivitus on muutakin kuin vain sinänsä tärkeää lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Harkitut valinnat ja hyvin suunniteltu työ näkyvät myös ajan- ja rahansäästönä. Pilottitiloilta kerättiin kokemuksia separoidusta kuivajakeesta, hiekasta ja turpeesta.
Suomalaistutkimus osoitti, että tuhkan lisääminen biokaasuprosessiin voi tehostaa metaanin tuotantoa ja parantaa mädätteen lannoiteominaisuuksia. Tuhkan laadulla ja määrällä on suuri merkitys.
Salmelan maitotilalla laajennettiin ja remontoitiin vanha parsinavetta nykyaikaiseksi robottipihatoksi viime kesänä. Suuri investointi paransi merkittävästi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvointia.
Alkuvuodesta piti pakkasta ja sitten lumet sulivat nopeasti. Sään vaihtelut talvella ovat olleet meillä taas aikamoinen haaste niin maatilalla, teurastamolla kuin biokaasulaitoksellakin. Navettojen kuivittaminen ja eläinten puhtaanapito teettää lisätöitä, kun eilen kaikki jäätyi ja tänään taas suli. Olemme lisänneet kuivikkeiden määrää ja nopeuttaneet kiertoa. Juomakuppien vastukset ovat olleet kovilla, rehukin on meinannut jäätyä. Eläinten hyvinvointi
Emakon maitokuume syntyy usein usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Riittävä vesi, tasapainoinen ruokinta ja sopivat olosuhteet auttavat ehkäisemään ongelmaa.
Maitokuume vaarantaa emakon ja sen vastasyntyneiden porsaiden hengen ja terveyden. Sairauden ennaltaehkäisy, nopea tunnistaminen ja viipymätön hoitaminen on tärkeää.
