Salmelan maitotilalla laajennettiin ja remontoitiin vanha parsinavetta nykyaikaiseksi robottipihatoksi viime kesänä. Suuri investointi paransi merkittävästi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvointia.
Salmeloiden luotsaama maitotila sijaitsee Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Viime keväänä tilalla aloitettiin mittava investointi ja remonttiprojekti, kun vuosien aikana 63-paikkaiseksi laajennettua parsinavettaa ryhdyttiin laajentamaan lisää ja muuttamaan pihattonavetaksi.
– Kolmas kerta toden sanoi. Vuosien aikana suunnittelimme pihattonavettaa useaan eri otteeseen ja eri näkökulmista, mutta aina jokin esti, Lasse Salmela kertoo.
Peltopinta-ala rajasi investoinnin yhden robotin kokoluokkaan. Jo viisi vuotta sitten ensimmäisellä suunnittelukierroksella ajatuksena oli laajentaa navettaa ja muuttaa parsinavetta pihatoksi. Esteeksi tuli liian pieni sopimusmaitomäärä, eikä ely puoltanut investointia.
Toisella kerralla vuonna 2022 suunnitelmana oli rakentaa kokonaan uusi yhden robotin navetta. Silloin metsäkatoasetus torppasi hankkeen, eikä rahoittaja lähtenyt mukaan.
Kolmannella kerralla pankki suhtautui hankkeeseen alusta asti kannustavasti.
– Laadimme samanlaisen, mutta päivitetyn suunnitelman kuin ensimmäisellä kerralla ja siihen sekä pankki että ely-keskus olivat tyytyväisiä.
Alkuvuodesta 2025 Salmelat esittelivät rahoittajalle yhdessä Wiklin kanssa laaditun suunnitelman. Se käsitti parsinavetan remontoimisen yksiriviseksi pihattonavetaksi ja sen jatkoksi kolmirivisen 42 parsipaikan ja 500 neliömetrin laajennusosan, lypsyrobotin ja automatisoidun ruokintalaitteiston.
Wiklin talouslaskija Anssi Lahti laati investointisuunnitelman riskiarvioineen. Laskelma osoitti, että investointi olisi todella kannattava uudisrakennukseen verrattuna. Koko investoinnin kustannusarvioksi saatiin 709 000 euroa, joka oli lähes puolet pienempi kuin uusi lypsyrobottipihatto.
– Kun vuonna 2022 investointisuunnitelma ei onnistunut, palkkasimme navettaan työntekijän. Työmäärä oli kasvanut vuosien aikana laajennetussa parsinavetassa niin paljon, että lisäkäsiä työmäärän hoitamiseen oli pakko saada, Annukka Salmela kertoo.
Wiklin kanssa laaditussa suunnitelmassa voitiin osoittaa, että lainanhoitokustannukset jäävät pienemmäksi kuin työntekijän palkkakustannus. Sekin auttoi vakuuttamaan rahoittajaa investoinnin kannattavuudesta.
Rahoittajan päätökseen vaikuttaa myös tilan tunnuslukujen kautta osoitettu ammattitaito. Salmelat ovat tehneet aina työtään suurella sydämellä ja parsinavettakarjan keskituotos on saatu hyvällä hoidolla ja oikeilla ratkaisuilla nousemaan 12 600 EKM-kiloon.
Navettarakentamiseen erikoistunut insinööritoimisto RI Kivioja suunnitteli parsinavetan saneerauksen pihatoksi sekä siihen liitettävän laajennusosan. Ensin suunnitelma oli L-mallinen, koska laajennusosan sijoittamista rajoittivat sähkölinja ja muuntaja.
– Ne saatiin kuitenkin onneksi siirrettyä ja navetta pystyttiinkin suunnittelemaan suoraksi laajennusosan kanssa. Uuden ja vanhan yhteensovittaminen sekä vanhan osan muuttaminen uusimpia tilavaatimuksia vastaavaksi ei kuitenkaan ollut ihan yksinkertaista. Hyväksyimme vasta viidennet piirustukset, Lasse naurahtaa.
Rakentaminen päästiin aloittamaan kevättalvella. Laajennusosan alta jouduttiin kaivamaan kantamatonta maata pois viisi metriä. Multa siirrettiin tontin toiseen osaan ja täyttö tehtiin omalla hiekalla.
– Laskin, että maakuormia ajettiin kevään aikana 5 000.
Huhtikuun lopulla asennettiin jo ensimmäisiä kuiluelementtejä. Toukokuussa päästiin tekemään ensimmäisiä valuja ja 12.5. pystytettiin seiniä.
Rakentamassa oli alusta asti mukana timpurina työskentelevä Annukan lanko Risto, ja toukokuussa porukkaan liittyi Kotmiehet-timpuriporukka naapurikunnasta. Juhannuksen jälkeen olivat laajennuksen sisätyötkin jo täydessä vauhdissa.
Heinäkuussa laajennusosaan asennetiin sähköt ja lvi, parsikalusteet, parsipedit ja käytäville matot. Lannanpoistotekniikaksi Salmelat valitsivat keräävän lantarobotin Lely collectorin. Lely A5 next -lypsyrobotti oli asennettuna paikoillaan jo heinäkuun viimeisellä viikolla.
Lehmille opetettiin lypsyrobotille menemistä robotin totuttamisohjelman ja houkutusrehun avulla. Kun lehmä syö robotilla, robotti liikkuu ja ääntelee kuten lypsyssä. Lehmät oppivat muutamassa päivässä kulkemaan uudessa pihatto-osastossa robotille syömään ja parsiin makaamaan.
– Parsinavetan lypsypaikoista oli siinä vaiheessa vielä puolet käytössä, eli lehmät lypsettiin kahdessa erässä ennen lypsyrobotin käyttöönottoa. Se oli työlästä, mutta onneksi kesti vain vähän aikaa, Annukka muistelee.
28.7. koitti odotettu lypsyrobotin käyttöönotto. Lehmät oppivat nopeasti automaattilypsyyn, koska osasivat jo mennä robottiboksiin.
– Käyttöönoton ajankohtaan sattui kesän kuumin hellejakso. Se toi vähän lisähaasteita, mutta kaikki sujui lopulta tosi hyvin, Annukka jatkaa.
Kun lehmät olivat oppineet automaattilypsyyn, väheni työmäärä navetassa valtavasti.
– Ei sitä osannut mitenkään kuvitella, kuinka paljon elämä helpottuu, Lasse toteaa tyytyväisenä.
Kun lypsyrobotin käyttöönotto oli onnistuneesti takana, aloitettiin vanhan parsinavettaosan purkutyöt. Syyskuun lopulla entisen parsinavetan muutostyöt olivat valmiit ja koko navetta saatiin käyttöön.
Navetassa on nyt 74 parsipaikkaa ja sairaskarsina. Umpilehmien osastossa on 12 paikkaa. Navetan vanhimmassa osassa on pehkupohjainen poikimakarsina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Kuivitus on muutakin kuin vain sinänsä tärkeää lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Harkitut valinnat ja hyvin suunniteltu työ näkyvät myös ajan- ja rahansäästönä. Pilottitiloilta kerättiin kokemuksia separoidusta kuivajakeesta, hiekasta ja turpeesta.
Suomalaistutkimus osoitti, että tuhkan lisääminen biokaasuprosessiin voi tehostaa metaanin tuotantoa ja parantaa mädätteen lannoiteominaisuuksia. Tuhkan laadulla ja määrällä on suuri merkitys.
