Olipa mielenkiintoista penkoa Pellervon arkistoista suomalaisen maatalouden ja kotieläintuotannon historiaa viimeisten 125 vuoden ajalta. Samalla saattoi hämmästellä, miten kehitys ja maataloustyön muuttuminen ovat näkyneet Maatilan Pellervon, Pellervon Eläin-lehden ja edeltäjiensä sivuilla. Vanhassa arkistokuvassa emäntä nostaa betonialtaan kylmään veteen teräsämpäriä, joka lienee täynnä lypsylämmintä maitoa. Lähes satavuotiaassa valokuvassa näyttäisi, että elopellolla häärii sadonkorjuussa puoli kylää.
Nykyään puhutaan sadan hehtaarin yksinäisyydestä. – Vaikka eihän siitä ole vielä kovinkaan kauan, parin sukupolven verran, kun kymmenen lehmää ja 15 hehtaaria peltoa riittivät tuottamaan elannon isollekin perheelle. Noita aikoja ei silti voi haikailla. Siitä oli heinälatoromantiikka takuulla aika kaukana, kun tuotanto tehtiin kirjaimellisesti omin voimin. Voimanlähteenä oli talkkunavelli tai läskisoosi, ja vipuvarren tukipisteinä toimivat omat nivelet.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan…
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen…
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Nupoutus on vasikalle koettelemus, johon liittyy monenlaista elimistön kuormitusta ja voimakasta kipua. Siksi sekä vasikan terveydentilalla että kivunlievityksellä ja jälkihoidolla on suuri merkitys.
Hyvä kivunlievitys, oikeat työskentelytavat ja huolellinen jälkihoito auttavat vasikkaa toipumaan nupoutuksesta mahdollisimman hyvin.
Maitotilallisen arjessa jalostus on yksi mielenkiintoisimmista työn osa-alueista. Se on päättymätön tie, joka vie tutkijansa mukanaan myös jatkuvasti uusille sivupoluille ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia. Kun opiskeluaikana kysyttiin tulevaa työpaikkaa, vastasin aina, että jalostussuunnittelija. Luinhan jo lapsena uusimmat käyttölistat kannesta kanteen ja vertailin sonnien ominaisuuksia. Kotitilan lehmien suvut muistin tietysti ulkoa. Mäntylän Rakuuna oli nuoruuteni huippusonni,…
Karjanjalostuksessa on ehtinyt tapahtua valtavasti viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Nyt jalostuksessa huomioidaan useita tuotannon talouteen ja lehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
Peltoniemen tilalla Kiuruvedellä kehitetään eläinainesta ajatuksella kohti laadukasta, kevätpoikivaa, puhdasrotuista simmental-karjaa.
