Pikkuvasikkaripuli uhkaa vasikan terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja tulevaa tuotosta, sekä altistaa hengitystietulehduksille. Ripulin ehkäisy on tärkeää. Vaikeassa tilanteessa voidaan ottaa muiden keinojen avuksi emille annettavat rokotukset.
Kun vasikka syntyy maailmaan, sen puolustusjärjestelmä on vielä harjaantumaton. Samoin vastasyntynyt on täysin vailla vasta-aineiden antamaa suojaa, sillä naudan istukka ei läpäise vasta-aineita emän verestä vasikan elimistöön tiineyden aikana. Siksi vasikka on altis ripulia ja muita sairauksia aiheuttaville viruksille ja bakteereille.
Koska pikkuvasikkaripuliin sairastutaan hyvin nuorella iällä, vasikan elimistön oma vasta-ainetuotanto ei ehdi hätiin. Siksi tarvitaan emältä lainattu suoja ripuleita ja muita tauteja vastaan siksi ajaksi, että elimistön oma puolustus saadaan täyteen toimintaan.
Emän vasikalleen antaman turvan kohdun ulkopuoliseen elämään välittää ternimaito. Sen sisältämät vasta-aineet, emän puolustussolut sekä muut bakteerien ja virusten toimintaa häiritsevät ja vasikan elimistön omaa suojaa aktivoivat aineet ovat tehokkaita taudinaiheuttajia vastaan.
Normaalissa tilanteessa ja yhdessä hyvän alkuhoidon, puhtaiden olosuhteiden ja onnistuneen ruokinnan kanssa ternimaidon vasta-aineet suojaavat hyvin myös pikkuvasikkaripulilta.
Emät voivat tuottaa ternimaitoonsa täsmävasta-aineita vain sellaisille taudinaiheuttajille, joita ne ovat itse kohdanneet tai joita vastaan ne on rokotettu. Jos vasikkalassa jyllää kovin hankalia ripulin aiheuttajia, emät voidaan rokottaa tiineyden viimeisellä kolmanneksella. Silloin ne tuottavat ja siirtävät ternimaitoonsa paitsi tavallista runsaammin valkosoluja ja vasta-aineita, myös juuri pikkuvasikkaripulin aiheuttajiin erikoistuneita puolustusjoukkoja.
Suomessa on käytössä tiineille hiehoille ja lehmille hyvissä ajoin ennen poikimista annettava yhdistelmärokote ripulia aiheuttavaa Escherichia coli -bakteeria sekä rotavirusta ja koronavirusta vastaan. Emät voidaan rokottaa myös kryptosporidioosia vastaan.
Onnistuessaan emien rokottaminen pikkuvasikkaripuleita vastaan vähentää vasikkalan tartuntapainetta sekä lievittää ripuliin sairastuvien vasikoiden oireita ja suolistoon kohdistuvia vaurioita. Rokottaminen myös vähentää tarvetta neste- ja lääkehoidolle, nopeuttaa paranemista sekä ehkäisee kuolemantapauksia.
Kun vasikat sairastavat vähemmän, ne voivat kasvaa normaalisti. Ja koska vakavan pikkuvasikkaripulin poteneella vasikalla on hyvin suuri riski sairastua myöhemmin hengitystietulehdukseen, emien rokottaminen voi auttaa myös vanhempien vasikoiden terveysongelmiin.
Rokotusten hyvä teho edellyttää kuitenkin, että tilalla tiineiden hiehojen ja lehmien hoito, olosuhteet ja ruokinta tukevat emien kykyä tuottaa hyvälaatuista ternimaitoa vasikalleen. Myös syntyvien vasikoiden alkuhoito ja erityisesti ternimaidon lypsy, käsittely ja juotto täytyy tehdä oikein, samoin pidennetty ternimaito- ja välimaitojuotto. Työssä auttaa tieto siitä, miten rokotteet toimivat ja miten ternimaitoa on parasta käsitellä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Kotieläinten turvallisen käsittelyn perusta on eläimen käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennakointi. Ennakoinnin perusta puolestaan on vaarojen ja riskien tunnistaminen.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Tilan tiineiden hiehojen ja lehmien rokottaminen pikkuvasikkaripulia vastaan on suuri työ ja kustannus. Siksi on tärkeää varmistaa, että rokottamisesta saadaan mahdollisimman suuri apu karjan arkeen.
Fyysisen työn vähentyminen, vasikoiden hyvä kasvu ja mahdollisuus käyttää kotoisia rehuja. Nämä ovat tuoreessa opinnäytetyössä mukana olleiden karjatilojen tärkeimmät syyt käyttää vasikka-apetta. Suppuniemen tilalla vasikka-apetta on käytetty vuodesta 2021.
Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa EU:n historian ensimmäisen kotieläinstrategian. Kotieläintuotanto nähdään siinä tärkeänä sektorina ja määritellään keskeiseksi osaksi Euroopan ruokaturvaa, omavaraisuutta ja maaseutualueiden elinvoimaa.
Lampaat tarvitsevat terveenä elämiseen ja hyvään tuotokseen nuorena korjattua, tuotosvaiheeseen sopivaa ja laadukasta säilörehua. Selvitimme, miten lampaille sopivaa säilörehua tehdään.
Rehumaissin viljelyn pohjoisraja kulkee keskisen Pohjanmaan kohdalla. Kiinnostusta viljelyyn kuitenkin on. Lönnkvistin tilalla maissi täydentää neljästi kesässä korjattua säilörehua.
Syksyn Maatalouskonemessuilla esiteltiin uusia työkaluja koneoppimisesta maidon pitoisuuksien seurantaan ja robottilypsyn tietoturvasta vasikoiden selviytymisriskin arviointiin.
