Lampaat tarvitsevat terveenä elämiseen ja hyvään tuotokseen nuorena korjattua, tuotosvaiheeseen sopivaa ja laadukasta säilörehua. Selvitimme, miten lampaille sopivaa säilörehua tehdään.
Onnistunut tuotanto edellyttää onnistunutta säilörehua, joka on märehtijän ruokinnan perusta. Lammastilan laadukkaan säilörehun salaisuus on oikea-aikainen korjuu, huolellinen nurmiseoksen valinta, käymisen hallinta ja hygienia. Aivan kuten naudoillekin tehtävässä säilörehussa.
Kotieläintuotannon asiantuntija Sini Sillanpää ProAgrialta sanoo, että laadukas säilörehu on lammastilalla keskeinen tuottavuuden ja taloudellisen kannattavuuden tekijä.
– Ruokinnan hinta koostuu pääosin karkearehun hinnasta. Lammas syö päivässä noin 2,5 kiloa kuiva-ainetta, jossa väkirehun osuus riippuu säilörehun laadusta.
Väkirehua annetaan yleensä tunnutus- ja imetysvaiheessa, sekä karitsoille.
– Hyvä ruokinta lopputiineille ja imettäville uuhille on edellytys elinvoimaisille, hyvin kasvaville karitsoille ja uuhen kuntoluokan säilyttämiselle. Lampaiden laidunkausi kestää keskimäärin 120 päivää, joten ruokinnasta vähintään 60 prosenttia on säilörehua.
Kaikki lähtee maaperästä ja maan kasvukunnosta.
– Siemenillä ja viljelytoimilla voidaan vaikuttaa siihen, kasvaako nurmi tiheänä ja tasaisena kasvustona. Onko lannoitettu riittävästi ja oikeaan aikaan?
Sillanpää muistuttaa, että jos kylvötekniikassa on puutteita, siemenmäärässä ei kannata säästää, sillä siemenen hinta on pieni suhteessa satoon.
– Nurmikin tarvitsee lannoitusta, etenkin typpeä. Lannoittaa voidaan myös niittämällä kakkossato peltoon viherlannoitteeksi. Hyvä vaihtoehto on ottaa mahdollisuuksien mukaan vastaan lantaa tai lietettä lähitilalta.
Täydennyskylvöllä voi lisätä kasvuston versotiheyttä, jolloin rikkakasveille jää vähemmän tilaa.
– Täydennyskylvöjä kannattaa tehdä heti ensimmäisenä nurmivuotena.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Vekkilän Museotilalla kasvatetaan harvinaisten punaisten linjojen suomenlampaita. Erityisesti vaalitaan helmenharmaata villaa tuottavia tilan oman kantapässin 70-linjan yksilöitä.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Rehumaissin viljelyn pohjoisraja kulkee keskisen Pohjanmaan kohdalla. Kiinnostusta viljelyyn kuitenkin on. Lönnkvistin tilalla maissi täydentää neljästi kesässä korjattua säilörehua.
Syksyn Maatalouskonemessuilla esiteltiin uusia työkaluja koneoppimisesta maidon pitoisuuksien seurantaan ja robottilypsyn tietoturvasta vasikoiden selviytymisriskin arviointiin.
Rehumaissi kasvaa hyvin suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea. Maissilla on monia hyviä ominaisuuksia lypsy- ja lihakarjan ruokinnassa ja sen viljelyalaa voisikin kasvattaa.
Tytöt ryhmittyvät aidan viereen. Mölinä on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ojanperän tilan yrittäjä Heta Ojanperä vaihtoi tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä emolehmiin ja kasvattaa nyt raamikkaita emolehmiä jalostaen eläimiä terveys ja luonne edellä.
Mitä kaikkea maatalousyrittäjän pitää osata? Ainakin oman tuotantosuuntansa työt, voisi ensimmäisenä ajatella. Käytännössä työnkuva ulottuu paljon pidemmälle. Maatilalla tekijöitä on usein vähän, mutta erilaisia tehtäviä paljon, joten yhden ja saman yrittäjän on taivuttava moneen. Työn mukana joutuu välillä vaihtamaan myös omaa rooliaan ja tapaa ajatella. Selvä muutos tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tuotannosta siirrytään myyntiin. Tuottajan…
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
