Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kerroimme Maatilan Pellervossa vuonna 2008, kuinka Sirpa ja Jukka Nousiaisen tilalla vietettiin uuden kylmäkasvattamon tupaantuliaisia ja päästiin tutustumaan poikkeuksellisen suureen rakennukseen. Sen 93 metriä pitkän ja 27 metriä leveän hallin itsekantavaa peltikattoa kannattelee 88 pylvästä. Pöydän kohdalla teräspilarit kohoavat 8,5 metrin korkeuteen ja avoharja sitäkin ylemmäs kuin pyhätön katto.
Alusta asti liharotuiselle karjalle tarkoitetun kasvattamon läpiajettava pöytä on riittävän leveä myös isolle apevaunulle. Päädyissä olevat nosto-ovet aukeavat kaukosäätimellä traktorin pukilta hyppäämättä. Eläinpaikkoja on 14 karsinassa 350, ja päärotuna on nykyään hereford. Jokaisen karsinan kohdalla on 3x1,8-metriset avattavat valokateikkunat.
Näkymä on edelleen vaikuttava verrattuna viisi vuotta aiemmin rakennettuun matalaan 200-paikkaiseen maitorotuisille pyhitettyyn lämminkasvattamoon – saati vanhaan 20 lehmälle tehtyyn lypsykarjanavettaan, joka jätettiin jo kättelyssä juottamoksi ja terniosastoksi.
Vuonna 2019 lihantuotanto peltoineen yhtiöitettiin Mäntyselkä Oy:ksi. Nyt on hyvä aika katsoa, miten lähes 24 vuotta ovat vaikuttaneet muun muassa ruokintaan ja nettopäiväkasvuihin, jotka maitorotuisilla olivat 650 grammaa ja liharotuisilla 800 grammaa vuorokaudessa.
Kylmän kasvattamon rakentaminen on edullista, mutta ylläpito kallista. Turvekuivittamisen kustannukset ovat 100–120 euroa eläintä kohti vuodessa. Lisäksi kuluja tulee vielä kuivikepaaleista, joita käytämme noin 1 300–1 400 kappaletta vuodessa.
Kuivikepaalien omakustannushinta on kympin paalilta, eli kulua koituu 15 000 euroa ja turpeesta 30 000 euroa vuodessa. Turve on kuivikkeena ylivoimainen, mutta sen hinta ja saatavuus ovat tulevaisuudessa iso kysymysmerkki, jos uusia soita ei saa avata.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 5,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
