Harjoittelijasta vuohitilalliseksi – maitoa ja maidonjalostusta Peevon tilalla
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
Peevon tilan vuohet ovat suomenvuohia. Niitä on Suomessa arviolta enää 3 200–3 300. Alkuperäisrodun säilyttäminen on Annika Kiikalalle tärkeää.
Maatalousyrittäjä Annika Kiikala lakaisee pihaton ruokintapöytää Peevon tilalla Sastamalan Keikyässä. Pian hän jakaa rehunjakovaunulla säilörehua nälkäisille suomenvuohilleen.
– Olen aina tykännyt tosi paljon eläimistä. Vuohet ovat aktiivisia, sosiaalisia ja kekseliäitä. Ne ovat niin luonteikkaita, että niiden kanssa ei tule tylsää, Kiikala sanoo.
Lapsuutensa Kiikala asui omakotitalossa Sastamalassa, mutta eläinrakkaus vei hänet opiskelemaan maatalousalaa koulutuskuntayhtymä Saskyn Huittisten ja Kokemäen oppilaitokseen. Sieltä hän päätyi Peevon tilalle harjoitteluun vuonna 2019.
– Silloin en edes tiennyt, että vuohia voi pitää työkseen.
Harjoittelun jälkeen Kiikala työskenteli Peevon tilalla ensin osa-aikaisesti ja valmistuttuaan eläintenhoitajaksi tammikuussa 2020 hän sai tilalta vakituisen työpaikan. Vähitellen tilan omistanut maatalousyrittäjä Erkki Väisänen alkoi ehdotella Kiikalalle tilan ostamista.
Kiikala osti Peevon tilan 21-vuotiaana suoralla kaupalla elokuussa 2023.
Annika Kiikala lypsää kutut 24 x 2 -paikkaisella lypsyasemalla.
Lähes 300 lypsävää
Peevon tila on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Kiikalalla on yhteensä 450 suomenvuohta. Lypsäviä kuttuja niistä on noin 280. Vuodessa tila tuottaa noin 145 000 litraa maitoa.
Tilaajille
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
Vekkilän Museotilalla kasvatetaan harvinaisten punaisten linjojen suomenlampaita. Erityisesti vaalitaan helmenharmaata villaa tuottavia tilan oman kantapässin 70-linjan yksilöitä.
Hausjärveläisellä Päivärinteen tilalla on löydetty oma tapa toimia. Seitsemän hehtaarin niityllä tepastelevat kanat, broilerit ja lampaat – ja välillä neljä lastakin.
Minttu Liuko aloitti emolehmäasiantuntijan tehtävät hyvin haastavaan aikaan loppuvuonna 2024. Moni asia on kuitenkin muuttunut kesään 2026 tultaessa, ja tuntuu, että positiivinen vire leviää alalla.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.