Vekkilän Museotilalla kasvatetaan harvinaisten punaisten linjojen suomenlampaita. Erityisesti vaalitaan helmenharmaata villaa tuottavia tilan oman kantapässin 70-linjan yksilöitä.
Vekkilän Museotila on maatilayritys, johon kuuluu reilut viisi hehtaaria peltoa ja noin 16 hehtaaria perinnemaisemia. Yrittäjä Kristiina Liinaharjan perässä singahtelee australian koolie Mora ja working kelpiet Pimu ja Nasta kirmaavat takana.
Ulkosuojalla tulijat vastaanotetaan määkimällä. Pässinuorukaisten ääni särkyy, sillä niillä on äänenmurros.
Tilalla on jalostettu lampaita villa edellä jo 25 vuotta monimuotoisuuden ja asiallisen teurasruhon ohella.
– Jalostukseen kannattaa yleensä valita kahdesta kolmeen ominaisuutta, joita yritetään parantaa, Liinaharja toteaa.
Villan kahdeksan ominaisuutta pisteytetään asteikolla yhdestä viiteen. Jatkoon valitaan hyvänmallisistakin eläimistä vain ne, joiden villa saa keskiarvoksi neljä.
– Jos villan kiilto ja väri ovat hyvät, saatan hyväksyä lyhyemmän villan tai harvemmat tapulit eli villatupsut.
– Hienovillaisista uuhista meillä noin puolet on merinoluokassa. Turkistyyppisten kohdalla valintaa tehdään upeiden värien hyväksi.
Kristiina Liinaharja palasi Tammelaan vuonna 2000 hevosen, koiran ja kolmen pojan kanssa. Sitä ennen hän opiskeli muun muassa valtiotieteitä ja työskenteli sen jälkeen Helsingissä lähinnä sosiaalialan hanketöissä.
– Juurille paluun jälkeen vaihdoin jo perustetun osakeyhtiön päätoimialaksi maatalouden. Niin humanisti opetteli alkutuottajaksi ja maaseutuyrittäjäksi.
– Ensimmäiseltä koulutukseltani olen kuitenkin lampuri. Suoritin lammastalouden ammattitutkinnon Forssassa vuonna 1988 Suomen ainoaksi jääneessä täsmäkoulutuksessa. Haaveilin maatilayrittäjän työstä jo 16-vuotiaana, kolme vuotta ennen lampuriopintoja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Hanna Westman ja Rickard Backman ottivat Hannan sukutilan haltuunsa vuonna 2014, rakensivat navetan emolehmille ja lampaille 2020 ja siirtyivät luomuun. Työn into vei eteenpäin – ja siitä syntyi idea koirametsästä.
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Vierihoito vapauttaa karjanhoitajan vasikanjuotosta, mutta ei huolenpidosta. Onnistuminen vaatii hyvää karjasilmää.
Kuivikkeet ja niiden käsittely voivat aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä navetassa työskenteleville ihmisille. Altistumista on mahdollista vähentää monin tavoin.
Suomalaiskeksintö pienentää nautojen ympäristöpäästöjä poistamalla metaania navettailmasta. Ensimmäiset asiakastoimitukset ovat käynnistymässä.
Sähkökäyttöisillä työkoneilla on kiistattomia etuja, mutta myös huonoja puolia. Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) koeajopäivässä testattiin sekä diesel- että sähkökäyttöisiä Giant-pienkuormaajia. Käyttö sähköllä on edullista, mutta investointi on edelleen polttomoottorilla varustettua konetta kalliimpi.
Kolmas kerta toden sanoi. Näin tiivistää Lasse Salmela vuosien työn, jonka tuloksena vanha parsinavetta sai remontin ja laajennuksen siivittämänä uuden elämän robottipihattona. Lopullinen versio ei syntynyt yhdellä päätöksellä tai edes yhdellä yrityksellä, vaan useiden vaiheiden ja muutosten kautta. Salmelan tilalla läpikäyty uudistustyö ei ole poikkeus. Monella tilalla kehittäminen etenee portaittain, joskus mutkien kautta eikä aina
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
