Ruokinnan korjaus kohensi eläinterveyttä ja tuotosta
Kun poikimisen jälkeiset ongelmat saadaan kuriin, lehmien lypsykausi lähtee hyvin käyntiin. Eläimet heruvat oman potentiaalinsa mukaan, eikä tuotoksesta leikkaudu paras osa pois.
Hiekkaparret ovat osoittaneet toimivuutensa Suomessakin. Eläimet voivat hyvin eikä lannanpoistossakaan ole esiintynyt isompia ongelmia.
Vihtiläisellä Vakkamäen tilalla on neljän vuoden kokemus hiekkaparsinavetasta. Lehmämäärä on nelinkertaistunut parsinavetan ajoista. Kaikki eläimet on lisätty omasta karjasta ja karja on pysynyt terveenä.
Tilan yrittäjät Johanna Vakkamäki ja Juho Ruuhijärvi hoitavat tilaa yhdessä. Johannan vastuulla on karjanhoito, Juho vastaa peltoviljelystä ja konetöistä. Molemmat työskentelevät tilalla, ja välillä Johanna käy eläinlääkärin työssä myös muilla tiloilla.
Johanna Vakkamäki on huomannut hiekkaparsien olevan käytössä monilla maailman parhaimmista karjatiloista. Muut tekijät, kuten ruokinta, lypsyjärjestelmä tai navetan rivisyys, voivat vaihdella.
– Maailmalla ymmärretään hyvin hiekan tuomat edut maidontuotannossa. Muualla on myös vakiintuneet käytännöt hiekan kanssa toimimiseen. Haastattelin ennen rakentamista USA:n ja Kanadan parhaita maidontuottajia. Osalla heistä on jo toinen tai kolmas hiekkaparsinavetta rakennettuna, Vakkamäki kertoo.
Hiekkaparsista löytyy paljon tutkimustuloksia, joita Vakkamäki toivoisi hyödynnettävän enemmän navettarakentamisessa ja neuvonnassa. Eläinlääkärinä hän korostaa hiekan etuja erityisesti lehmien terveyteen, kestävyyteen ja hyvinvointiin.
Hiekkaparsien syvyys on 60 senttimetriä. Lehmien sorkat uppoavat noin 10–15 senttiä hiekkaan niiden astuessa parsiin. Eläinten liikkuessa hiekkaa kulkeutuu lantakäytäville ja hiekan pinta laskee noin 10 senttiä viikossa. Hiekan ansiosta käytävät eivät ole koskaan liukkaat.
Hiekkaa lisätään parsiin pienkuormaajalla viikon välein. Sitä kuluu noin 20 litraa lehmää kohti päivässä. Hiekan kuutiohinta on reilut kolme euroa, ja kuivituskustannus on 200 lehmän karjassa nelisen tuhatta euroa vuodessa. Talven aikana käytettävä hiekka ajetaan syksyllä navetan taakse kasaan suoraan lähialueen montusta.
– Lehmien jalat pysyvät hiekan ansiosta hyvässä kunnossa ja ne kävelevät pitkin askelin. Sorkkavälit ovat puhtaat, ja lehmät liikkuvat hyvin syömään ja roboteille. Haettavia lehmiä meillä ei juuri ole, Vakkamäki toteaa.
Navetta on rakennettu puolentoista prosentin kaltevuuteen. Ketjuvetoiset V-mallin raapat puhdistavat käytävät puolentoista tunnin välein. Kokoojakourussa oleva kaavin kuljettaa hiekkalannan lietesäiliöön, josta liete pumpataan suurempaan altaaseen hiekan jäädessä pohjalle.
Jälkimmäisestä säiliöstä liete levitetään vetoletkulevityksenä lähipelloille. Kauemmille lohkoille liete ajetaan vaunulla. Hiekka poistetaan pienemmän lietealtaan pohjalta kaivurilla vuosittain. Tämä lietteen sekainen hiekka levitetään uudistusaloille kuivalannan levityskalustolla.
Vakkamäki kertoo, että hiekkaparsien ja hyvän eläinaineksen ansiosta eläinpoistot ovat olleet vuosittain vain 9–15 prosenttia. Hiekkaparsien myötä utaretulehdukset ovat vähentyneet merkittävästi.
Käytännössä aureus- ja KNS-bakteerien aiheuttamat tulehdukset ovat hävinneet. Satunnaisia koli- ja klebsiellatulehduksia on esiintynyt. Maidon solupitoisuus on ollut 150 000–200 000.
– Jalka- ja sorkkavaurioita on ollut huomattavasti keskimääräistä vähemmän. Muutama valkoviivan repeämä havaittiin edellisen sorkkahoidon yhteydessä, Vakkamäki sanoo.
Liperissä sijaitsevan Maitotaipale Oy:n navetta rakennettiin hiekkaparsilla vuonna 2018. Tilan yrittäjäpariskunta, Titta Pehkonen ja Mikko Lihavainen, päätyivät hiekkaparsiin niin ikään tutkimustulosten ja ulkomailta saadun tiedon perusteella. Myös vuonna 2020 valmistunut umpilehmien kylmäpihatto on toteutettu hiekkaparsilla.
Hiekkaa tuodaan kurottajan purkavalla kauhalla parsiin kerran viikossa. Hiekkaa kuluu vuodessa noin 700 kuutiometriä ja se ajetaan tilalle parin kilometrin päästä. Hiekan vuosikustannus on noin 2 200 euroa.
Lehmien makuuparsiin ei yrittäjien mukaan juuri kerry lantaa. Lehmät kulkevat hyvin roboteillekin.
Myös Maitotaipaleen tilan hiekkaparret ovat 60 senttiä syvät. Parsien pohjalle kertynyttä kovempaa hiekkaa on vaihdettu minikaivurilla parina kesänä.
– Lantaraapat kuluvat tavallista enemmän ja kuluneet raapat viedään pajalle korjattavaksi. Raappa saadaan vaihdettua nopeasti. Kokoojakourusta liete ja hiekka pumpataan sylinteripumpulla suoraan lietesäiliöön. Lietesäiliön pohjalta hiekka kaivetaan kaivurilla ja levitetään uudistusaloille. Olemme levittäneet hiekkalantaa myös tarkkuuslevittimellä nurmille hyvin tuloksin, Lihavainen kertoo.
Maitotaipaleen keskilehmäluku on noin 150, ja lypsyssä on noin 130 lehmää kerrallaan. Karjan keskituotos on 13 000 kiloa energiakorjattua maitoa vuodessa. Karjan lehmistä kolmannes on lypsänyt yli 50 000 kilon elinikäistuotoksen, ja keskipoikimakertoja on 3,3.
Hiekkaparsien ansiosta uudistukseen tarvittavien hiehojen määrä on pieni. Kuukausittain tilalla poikii vain kaksi hiehoa. Alhaisen uudistuksen vuoksi kasvatuskustannuksissa kertyy säästöä.
Akuutteja utaretulehduksia ei ole ollut hiekan myötä. Solut ovat olleet uudessa navetassa 100 000–180 000. Maidontuotannon motivaatio pysyy korkealla, kun karja on terve.
– Hiekkaparsiin kannattaa tutustua avoimin mielin ja käydä katsomassa käytössä olevia ratkaisuja, Lihavainen kannustaa.