Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
Kesällä 2024 järjestetty ensimmäinen Hippilande Fest ilmensi osuvasti, millaisesta hippeydestä Maisin maatilan liitännäiselinkeinossa, Hippilandessa, on kysymys. Elämänilosta, rentoutumisesta ilman päihteitä, kaikenikäisten ihmisten ja koko luomakunnan yhdessäolosta. Hyvää musiikkia ja ruokaa unohtamatta.
– Se tehtiin niin rakkaudella, ilman mitään tulostavoitteita, Hippilandea päätyökseen pyörittävä Jenni Hack muistelee.
Päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajana työskennellyt Jenni oli haaveillut pitkään viljelijäpuolisonsa Niklas Maisin kanssa, että kumpikin voisi työllistyä omalla tilalla.
Sitten Jenni näki unen.
– Seisoin koivukujan päässä. Sen yllä oli sateenkaari, jonka päällä luki Happy Hippie Farm. Lähdin kävelemään tilalle päin, ja kaikki näytettiin minulle valmiina: missä eläimet tulevat olemaan, missä kaikki muu.
Jenni halusi noudattaa unen kutsua, ja Niklas tuki ajatusta.
– Olemme molemmat aika yhteisöllisiä ihmisiä. Haluamme saada ympärillemme ihmisiä ja olla osa erilaisia yhteistyökuvioita, Niklas avaa.
Hippilande lanseerattiin syksyllä 2022, mutta toiminta keskeytettiin pian. Tarvittavien muutosten määrä yllätti. Eläinpihan perustaminen vaati maarakennustöitä ja sähkökaapelointeja, uusien rakennusten pystyttämistä ja vanhojen purkamista.
Uusintalähtö otettiin kesällä 2023, vaikkei kaikki ollut valmista vielä silloinkaan.
Hippilandea rakennettiin eläinpihan ympärille pala kerrallaan. Ensin alpakkatalli, sitten kanala ja sen jälkeen lampola. Viimeisin iso projekti oli vanhan navetan muuttaminen monimuotoisiksi sisätiloiksi. Muutostyöt valmistuivat viime keväänä.
– Olisimme joutuneet taloudellisesti tiukoille, jos kaikki olisi pitänyt rykäistä kerralla pystyyn. Olemme tehneet paljon itse ja saaneet siten isoja säästöjä, Niklas kertoo.
Ensimmäisiksi Hippilanden palveluiksi tuotteistettiin eläinpihavierailut ja maatilaelämykset sekä kesäleirit ja maatilakerhot.
Eläimiä ei tulla vain katselemaan, vaan niiden kanssa opetellaan olemaan.
– Eläimet ovat tärkeässä roolissa lähes kaikessa toiminnassa. Ne tuovat ihanan läsnäolon ja rauhan, Jenni kuvailee.
Alpakoiden seurassa voi esimerkiksi joogata, lampaiden kanssa tehdä asahi-liikuntaa.
Koulu- ja päiväkotivierailuista sekä yritysten, senioreiden ja erityisryhmien virkistyspäivistä on tullut olennainen osa yritystoimintaa.
Jatkossa toiminnan ympärivuotisuutta vahvistetaan ja tarjotaan enemmän hyvinvointipalveluita yritysasiakkaille. Tavoitteena on tehdä toiminnasta taloudellisesti kannattavampaa.
Vanhaan navettaan tehdyt monimuotoiset ja muunneltavat tilat mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Niissä voi järjestää esimerkiksi juhlia ja seminaareja, tanssi- ja joogakursseja sekä retriittejä.
Hoitohuoneessa annetaan tantrista hierontaa, vyöhyketerapiaa ja reikihoitoja. Hyvinvointipalveluja tilalla tarjoavat myös toiset yrittäjät, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Navettaremontin myötä Hippilandelle saatiin monien asiakkaiden toivoma lämmin tila sekä sisävessat. Eläinpihan yhteyteen on rakenteilla 30-neliöinen iso kota, johon kävijät pääsevät kylmältä suojaan.
Hippilande Fest muuttuu pienimuotoisemmaksi, retriitinomaiseksi tapahtumaksi. Samalla lupabyrokratia ja järjestämisvastuut kevenevät huomattavasti.
Aluksi Hippilande toimi omana yrityksenään, mutta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan neuvosta se muutettiin maatalouden liitännäiselinkeinoksi.
Vaikka asioissa on edetty vaiheittain, on tekemistä ollut koko ajan valtavasti. Viime keväänä Jenni tajusi, että tahtia on helpotettava.
– Vähensin työmäärääni huomattavasti ja opettelin sanomaan ei. En pysty tarjoamaan asiakkailleni hyvinvointipalveluja, jos en itse voi hyvin.
Maisin tila mainitaan Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä. Niklaksen suku on viljellyt maata Nurmijärven Palojoella 1500-luvulta saakka. Tilakeskus on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1908.
Sukupolvenvaihdos tehtiin viisi vuotta sitten. Sen jälkeen tuotannossa on panostettu syysviljoihin sekä heinä- ja olkipaalien tuotantoon – erityisesti pikkupaaleihin, jotka ovat käteviä suoramyyntituotteita.
Agrologiksi kouluttautunut Niklas luonnehtii itseään kannattavuuslaskelmien ystäväksi.
– Mietin tarkasti etukäteen, mitä tulevina vuosina viljellään, ja yritän optimoida satopotentiaalia. Viljelykierto ja saneerauskasvit ovat tärkeitä asioita.
Vesi on tuotantoa rajoittava tekijä, joten sademääriä ja omien sääasemien dataa seurataan aktiivisesti.
Kalleimpia tuotantopanoksia ovat lannoitteet, joiden käyttöä säädellään tarkoin. Lietelannan ja kompostien levittämisellä on saatu vähennettyä väkilannoitteiden käyttöä.
Sekä tuotantopanosten että viljojen markkinaseuranta on tärkeää. Pelloilla viljellään useita viljakasveja riskien jakamiseksi.
Viljojen ohella keskitytään hevosheinän viljelyyn. Niklaksen isännyysaikana tilalle on rakennettu kolme heinäkuivuria ja iso halli. Heinä ja omien peltojen viljoista saatava olki vievät paljon tilaa. Uusikin halli on jo suunnitteilla.
Suurin osa kuivaheinäpaaleista myydään hevostalleille. Heinäasiakkaita ovat myös kotieläintilat ja pieneläinten omistajat.
Heinä kuivataan alle 20 prosenttiin, eikä säilöntäaineita käytetä. Siksi se sopii myös suolisto-oireisille hevosille.
Rikki menneet paalit päätyvät Hippilanden eläinten ruuaksi.
Oljestakin tehdään ruokintaan käytettävää laatua, jossa ei ole kasvunsääteitä. Olkea menee myös kuivikkeeksi karjatiloille ja hevostalleille sekä rekvisiitaksi tapahtumiin. Helsinkiläisen Puotilan kartanon halloween-viikoille tilattiin 600 olkipaalia.
– Pikkupaalituotanto on osoittautunut kannattavaksi liiketoiminnaksi. Kysyntää on niin paljon, että tavara loppuu luultavasti talvella taas kesken, Niklas uumoilee.
Paalauskapasiteetin nostaminen pyörii mielessä. Tilalle ollaan palkkaamassa työntekijää, jonka toimenkuvaan kuuluu muun muassa paalausta ja rakennusten ylläpitoa. Hippilandenkin toiminnassa tarvitaan välillä talonmiestä.
Omista metsistä tehtävien polttopuiden suoramyynti on myös yksi tulonlähde.
Niklas on vuonna 2016 perustetun Mediafarmi Oy:n toinen osakas. Yritys on erikoistunut maa- ja metsätalousaiheisiin videotuotantoihin ja suoriin verkkolähetyksiin.
Kuvaustoiminnan tuotot käytetään yksityistalouden menojen kattamiseen, maatalouden tuotot maatilan ja Hippilanden investointeihin.
Työnjako on selkeä: Jenni vastaa hyvinvointi- ja elämyspalveluiden tuottamisesta, Niklas alkutuotannosta. Kiireessä ja hädässä puolisoa autetaan.
– Olemme pariskuntana hyvä kombo. Jenni on optimistinen ja haluaa heti ryhtyä toteuttamaan saamiaan ideoita. Minä olen ehkä rationaalisempi, Niklas puntaroi.
– Impulsiivinen hippihengetär tarvitsee kumppanikseen Niken kaltaisen miehen, Jenni runoilee.
Kumpikin katsoo, että erilaiset toiminnot tukevat mainiosti toisiaan. Jennin asiakkaista on tullut myös Niklaksen asiakkaita ja päinvastoin.
Hippilande ei olisi Hippilande, jos sen ympärillä ei olisi toimivaa maatilaa. Unessa nähdyn hyvinvointikeitaan juuret ovat syvällä suomalaisessa maaperässä.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Luonnonvarakeskuksella (Luke) on paljon reivattavaa, jos se aikoo saavuttaa kansalaisten luottamuksen takaisin. Niin isoja laskuvirheitä ei pitäisi tulla kuin hiilinielu- ja päästölähdeasioissa on tapahtunut. On tehty suuren luokan veivaamista. Uskottavan ja luotettavan tiedon tuottaminen vaatii virkamiehiltä lujaa siviilirohkeutta. Meillä Suomessa oli pitkään käsitys, että kun maan pinta-alasta on valtaosa metsiä, on myös hiilinieluja. Kuitenkin Lukelta
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
