Kymmenkunta vuotta metsänhoidon menetelmänä käytetystä jatkuvasta kasvatuksesta on edelleen melko vähän tutkimustietoa. Aihetta tutkitaan aktiivisesti ja työn alla on lukuisia tutkimuksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) viime vuonna julkaisema synteesiraportti summaa monialaisesti jatkuvan kasvatuksen vaikutuksia ja soveltamismahdollisuuksia Suomessa. Yhteenvedossa tarkastellaan muun muassa metsän uudistumista, taloutta, menetelmän geneettisiä vaikutuksia, puuntuotantoa ja -korjuuta sekä metsätuhoja. Lisäksi menetelmän vaikutuksia on tutkittu hiilenkierron, metsien monikäytön ja vesistövaikutusten vinkkelistä.
Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus perustuu luontaiseen uudistumiseen ja olemassa olevan alikasvoksen hyödyntämiseen. Oleellisessa roolissa on metsän uudistuminen. Tutkimustietoa löytyy taimien kasvusta eri-ikäiskuusikoiden poimintahakkuukohteilta, mutta ei pienaukkojen uudistumisesta. Pitkäaikaisia jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen kokeita ei tällä hetkellä ole tarpeeksi eikä olemassa olevista kokeista ole saatu vielä riittävästi tuloksia kasvatusohjeiden laatimiseen kaikille puulaji–kasvupaikka-yhdistelmille.
Metsänomistajat kaipaavat tutkimustietoa eritoten jatkuvapeitteisen kasvatuksen puuntuotoksesta. Nyt mittaustuloksia on lähinnä poimintahakkuin käsitellyistä kivennäismaiden eri-ikäiskuusikoista Etelä- ja Keski-Suomessa. Tulokset osoittavat, että poimintahakkuin käsitellyissä kuusikoissa sekä puuston tilavuudet että tilavuuskasvut ovat keskimäärin alhaisempia kuin tasaikäisessä harvennuskuusikoissa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
