Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Puolitoista vuotta Boreal Kasvinjalostusta luotsanneella Kunnaksella on monipuolinen työhistoria elintarvikeketjun eri portailta. Hän on toiminut niin tuotekehityksessä, virkamiehenä, edunvalvojana, leipomon johtajana kuin maatalousyrittäjänäkin.
– Aiemmat tehtäväni ovat keskittyneet valtaosin elintarvikeketjun loppupäähän. Nyt olen ruuantuotannon lähtötelineillä, mikä on todella mielenkiintoista ja innostavaa. Olen kasvanut maatilalla ja toiminut myös maatalousyrittäjänä. Viljelyn arki kaikkine haasteineen on siis tuttua. Koko ketjun tunteminen on työssäni suuri vahvuus, ja nuotittaa kasvinjalostuksen tulevaisuuden suuntia.
Johtajana hän näkee itsensä ennen muuta palveluammatissa.
– Tehtäväni on mahdollistaa muiden onnistuminen ja toimia niin, että jokainen tiimin jäsen voi käyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteisiin ei kukaan yllä yksin.
Kaikessa toiminnassaan hän painottaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Kilpaurheilutaustani vuoksi olen ytimiäni myöten joukkuepelaaja, ja urheilumaailmasta ammennan aineksia myös johtajuuteeni, Kunnas kertoo.
Boreal Kasvinjalostuksen joukkue on 60-henkinen. Kesäaikaan työntekijöitä on noin 75.
Borelin lajikkeilla viljellään yli 60 prosenttia Suomen pelloista. Siivu on tukeva, mutta kilpailu kiristyy. Markkina-aseman vahvistamiseksi tulee kuunnella viljelijöitä, siemenliikkeitä sekä teollisuutta, jotta osataan kehittää lajikkeita heidän tarpeisiinsa.
– Oma suuntamme on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana, kasvatettava markkinaosuuttamme sekä samalla huolehdittava taloudellisesta tasapainostamme. Myös kaupallisuutta tulee tuoda esille vahvemmin, Kunnas tähdentää.
Kasvinjalostuksen rooli on aiempaakin merkittävämpi, mutta myös vaativampi viljelyolosuhteiden muuttuessa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja sääilmiöt tulevat aiempaakin paikallisemmiksi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
