Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Puolitoista vuotta Boreal Kasvinjalostusta luotsanneella Kunnaksella on monipuolinen työhistoria elintarvikeketjun eri portailta. Hän on toiminut niin tuotekehityksessä, virkamiehenä, edunvalvojana, leipomon johtajana kuin maatalousyrittäjänäkin.
– Aiemmat tehtäväni ovat keskittyneet valtaosin elintarvikeketjun loppupäähän. Nyt olen ruuantuotannon lähtötelineillä, mikä on todella mielenkiintoista ja innostavaa. Olen kasvanut maatilalla ja toiminut myös maatalousyrittäjänä. Viljelyn arki kaikkine haasteineen on siis tuttua. Koko ketjun tunteminen on työssäni suuri vahvuus, ja nuotittaa kasvinjalostuksen tulevaisuuden suuntia.
Johtajana hän näkee itsensä ennen muuta palveluammatissa.
– Tehtäväni on mahdollistaa muiden onnistuminen ja toimia niin, että jokainen tiimin jäsen voi käyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteisiin ei kukaan yllä yksin.
Kaikessa toiminnassaan hän painottaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Kilpaurheilutaustani vuoksi olen ytimiäni myöten joukkuepelaaja, ja urheilumaailmasta ammennan aineksia myös johtajuuteeni, Kunnas kertoo.
Boreal Kasvinjalostuksen joukkue on 60-henkinen. Kesäaikaan työntekijöitä on noin 75.
Borelin lajikkeilla viljellään yli 60 prosenttia Suomen pelloista. Siivu on tukeva, mutta kilpailu kiristyy. Markkina-aseman vahvistamiseksi tulee kuunnella viljelijöitä, siemenliikkeitä sekä teollisuutta, jotta osataan kehittää lajikkeita heidän tarpeisiinsa.
– Oma suuntamme on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana, kasvatettava markkinaosuuttamme sekä samalla huolehdittava taloudellisesta tasapainostamme. Myös kaupallisuutta tulee tuoda esille vahvemmin, Kunnas tähdentää.
Kasvinjalostuksen rooli on aiempaakin merkittävämpi, mutta myös vaativampi viljelyolosuhteiden muuttuessa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja sääilmiöt tulevat aiempaakin paikallisemmiksi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
