Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Puolitoista vuotta Boreal Kasvinjalostusta luotsanneella Kunnaksella on monipuolinen työhistoria elintarvikeketjun eri portailta. Hän on toiminut niin tuotekehityksessä, virkamiehenä, edunvalvojana, leipomon johtajana kuin maatalousyrittäjänäkin.
– Aiemmat tehtäväni ovat keskittyneet valtaosin elintarvikeketjun loppupäähän. Nyt olen ruuantuotannon lähtötelineillä, mikä on todella mielenkiintoista ja innostavaa. Olen kasvanut maatilalla ja toiminut myös maatalousyrittäjänä. Viljelyn arki kaikkine haasteineen on siis tuttua. Koko ketjun tunteminen on työssäni suuri vahvuus, ja nuotittaa kasvinjalostuksen tulevaisuuden suuntia.
Johtajana hän näkee itsensä ennen muuta palveluammatissa.
– Tehtäväni on mahdollistaa muiden onnistuminen ja toimia niin, että jokainen tiimin jäsen voi käyttää osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteisiin ei kukaan yllä yksin.
Kaikessa toiminnassaan hän painottaa yhdessä tekemisen tärkeyttä.
– Kilpaurheilutaustani vuoksi olen ytimiäni myöten joukkuepelaaja, ja urheilumaailmasta ammennan aineksia myös johtajuuteeni, Kunnas kertoo.
Boreal Kasvinjalostuksen joukkue on 60-henkinen. Kesäaikaan työntekijöitä on noin 75.
Borelin lajikkeilla viljellään yli 60 prosenttia Suomen pelloista. Siivu on tukeva, mutta kilpailu kiristyy. Markkina-aseman vahvistamiseksi tulee kuunnella viljelijöitä, siemenliikkeitä sekä teollisuutta, jotta osataan kehittää lajikkeita heidän tarpeisiinsa.
– Oma suuntamme on pidettävä kaiken aikaa kirkkaana, kasvatettava markkinaosuuttamme sekä samalla huolehdittava taloudellisesta tasapainostamme. Myös kaupallisuutta tulee tuoda esille vahvemmin, Kunnas tähdentää.
Kasvinjalostuksen rooli on aiempaakin merkittävämpi, mutta myös vaativampi viljelyolosuhteiden muuttuessa. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja sääilmiöt tulevat aiempaakin paikallisemmiksi.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrää ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
