Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle.
Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät, joihin oman sormen tulisi pysähtyä ja joihin panostamalla saisi suurimman hyödyn? Ainakin sitä voi selvittää laskemalla eri vaihtoehtoja. Tässä numerossa on pari todella hyvää esimerkkiä maatalousyrittäjistä, joiden tuotanto kehittyy lukujenkin valossa ja karja voi hyvin.
Maidontuotannon karjantarkkailun tuottama tunnusluku, energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP on ehkä vähän aliarvostettu tai ainakin huonommin tunnettu. Se kuitenkin kiteyttää yllättävän hyvin monta maidontuotannon kannattavuuteen isosti vaikuttavaa tekijää. Tuotoksen lisäksi KEPin keskiössä on lehmien kestävyys. – Onhan usein niin, että lehmä on "haukkunut hintansa" eli kattanut uudistuskustannuksensa vasta toisella tuotantokaudellaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Näin arvioit lehmän pötsin terveyttä ja normaalia toimintaa.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Hirvilammen luomun yrittäjät Susanna Valtonen ja Otto Paakkala lähtivät kotieläintuottajiksi ilman raskaita investointeja. Tänä vuonna mukaan kuvioihin tuli myös lihan jalostus ja myynti, kun Valtonen alkoi pyörittää Katinalan Lihakauppaa Hattulassa.
Luomutuotteiden kysyntä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Riuttaskorven luomutilalla aiotaan tuottaa luomumaitoa jatkossakin.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
