Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Maa- ja metsätalousala on yksi työtapaturma-alttiimmista toimialoista. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu erityisesti ympäristöissä, joissa yhdistyvät suuret koneet, eläimet ja kiireinen työrytmi. Tapaturma ei välttämättä synny vaarallisessa työssä vaan tutussa tilanteessa, jossa jokin menee hieman toisin.
– Maatalousyrittäjän riski joutua tapaturmaan on kolme kertaa suurempi verrattuna palkansaajaan, kertoo Anna-Riikka Pukari Melasta.
Onnettomuusalttiutta voidaan vähentää huolellisilla ja turvallisilla työtavoilla, mutta arjen kiireessä riskien huomiointi ei ole niin helppoa. Siksi oman tilan vaaranpaikkojen tunnistaminen ennakkoon on keskeistä. Tapaturmat voivat heikentää työkykyä tilapäisesti tai pysyvästi.
Työturvallisuus koskee yrittäjää, perheenjäseniä ja työntekijöitä. Erityistä huomiota tarvitaan, kun tilalle tulee uusia työntekijöitä, koneita tai laitteita. Myös lapset ja ikääntyvät perheenjäsenet altistuvat riskeille ja tapaturmille.
Kirjauduin riskimittariin nettiselaimella. Kirjautuminen oli näppärää ja turvallista vahvan tunnistautumisen ansiosta. Arkiseen käyttöön kannattaa ottaa käyttöön mobiilisovellus, jotta merkinnät voi tehdä siellä missä tapahtuu.
Valokuvaaminen sovelluksessa on helppoa, ja kuvaa voi käyttää myös muistiinpanona. Jos kiireessä nappaa kuvan, se säilyy sovelluksessa ja siihen voi palata täydentämään tietoja, kun esimerkiksi tutkii raportteja ja suunnittelee seuraavia parannuksia.
Sovelluksesta on hyötyä myös työntekijöiden työturvallisuuden arviointiin. Tunnistetut riskit koskevat kaikkia samaa työtä tekeviä. Riskimittari toimii hyvänä suunnannäyttäjänä työntekijöitä koskevan työturvallisuuskartoituksen tekoon.
Kirjatessani riskejä, joille altistumme tilan töissä, pidin erityisen hyvänä jokaiseen riskiin liitettyjä lisätietoja riskin vaikutuksista ihmiseen. Niiden lukeminen todellakin herätti ajattelemaan, miten tärkeää on välttää esimerkiksi melulle altistumista ja tarvittaessa suojata itsensä. Lisätietojen lukeminen motivoi jatkamaan työturvallisuuden havainnointia ja parantamista.
Riskimittari auttaa tunnistamaan ja arvioimaan riskejä. Sovelluksen avulla seurannasta tulee systemaattista. Mittari on suunnattu erityisesti MYEL-vakuutetuille yrittäjille, mutta hyödyttää koko tilaa.
Tilasokeus on yleinen ongelma: tutun ympäristön riskeihin tottuu eikä niihin reagoi. Useimmiten tapaturmat ovat kuitenkin yllätyksiä tutuissa tilanteissa ja poikkeamia rutiineista, esimerkiksi liukastuminen voi tapahtua missä ja milloin vain. Riskimittari auttaa avaamaan silmiä arkisiin asioihin ja rutiineihin tilalla.
– Työn sujuvoittaminen voi joskus tarkoittaa sitä, että työturvallisuudesta tingitään. Usein pidetään tärkeimpänä sitä, että työ tulee tehtyä kuin sitä, mikä on turvallisin tapa tehdä työ, kuvailee Anna-Riikka Pukari.
Sovelluksen käyttö saa tarkkailemaan omaa ympäristöään aiempaa enemmän. Sovellukseen voi lisätä valokuvia ja raporttien avulla muutoksia vaativat asiat pysyvät mielessä.
"Usein pidetään tärkeimpänä sitä, että työ tulee tehtyä kuin sitä, mikä on turvallisin tapa tehdä työ."
Riskimittarissa maatilayrityksen riskit jaetaan esimerkiksi eläinten, peltotöiden, rakennusten tai metsätöiden mukaan ja havaitut riskit arvioidaan niiden vaarallisuuden perusteella. Monissa töissä riskit ovat samat, mutta niitä voi vähentää eri tavoin eri töissä. Havainnoinnin lisäksi oleellista on se, mitä voi tehdä riskin poistamiseksi.
– Riski pitää ensisijaisesti poistaa. Jos se ei ole mahdollista, sitä pitää vähentää muuttamalla työprosessia tai käyttää suojaimia, täsmentää Pukari.
Monissa töissä suojainten käyttö on välttämätöntä, joten niiden on oltava helposti saatavilla.
– Pienet ja edulliset korjaukset ja muutokset voivat parantaa työturvallisuutta yllättävän paljon.
Maataloustyön vaarallisuus aiheutuu pääasiassa vaihtelevasta toimintaympäristöstä ja työn erityispiirteistä. Yleisimmät tapaturmat liittyvät liukastumisiin ja kaatumisiin, eläimiin sekä koneisiin.
– Yksintyöskentely on iso riski, muistuttaa Pukari.
Usein työskennellään myös kiireessä ja paineen alla, joten työturvallisuuden unohtaminen tuntuu säästävän aikaa. Kukapa ei olisi hypännyt alas traktorista tai kiirehtinyt kuivurin portaissa.
Kun väsyneenä yrittää ehtiä enemmän kuin mihin aika riittää, tapaturma on yllättävän lähellä. Väsymys heikentää arviointikykyä, joten ennen työn aloittamista pitäisi pysähtyä miettimään, mitä ollaan tekemässä ja miten.
– Työturvallisuus on 95 % asennetta ja 5 % tietotaitoa, toteaa Anna-Riikka Pukari.
Työturvallisuudesta pitäisi saada luotua rutiini, jota noudattaa. Asenne työturvallisuutta kohtaan usein parantuu, jos huomaa olleensa läheltä piti -tilanteessa, jossa olisi voinut sattua paha tapaturma.
Yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä terveyden pitäisi olla kaikki kaikessa ja se pitäisi arvottaa niin korkealle, että muutokset työturvallisuuteen tulee myös tehtyä.
Riskimittariin on tullut uusi ominaisuus: tilakohtainen QR-koodi, jolla tilalla vierailija tai työntekijä voi tehdä havainnon joko hyvästä työturvallisuuskäytännöstä tai merkinnän vaaranpaikasta, jonka on käynnillään huomannut. Ilmoitukset näkyvät yrittäjän sovelluksessa nimettöminä. Korjausta vaativat asiat ovat raporteilla, mutta ehkä ulkopuolisten havainnot auttavat tilasokeudesta kärsivää yrittäjää ja kehut kannustavat eteenpäin. Omiakin huomioita on helppo lisätä QR-koodin kautta.
Sovellus on lanseerattu keväällä 2026, ja lyhyessä ajassa Melaan on tullut palautetta, että sovelluksen käyttö on avannut silmiä työturvallisuudelle. Riskimittaria käyttäneet yrittäjät ovat kertoneet tarkkailevansa ympäristöään paremmin kuin ennen.
Riskimittariin kirjaudutaan Melan verkkosivustolta: mela.fi/tyoturvallisuus/riskimittari/
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Maatalous muuttuu nopeasti, ja kasvavat tilat tarvitsevat osaavia ja luotettavia, itseohjautuvia työntekijöitä. Tekijöiden pienilläkin päätöksillä on suuri merkitys tilan menestykselle, ja maatalousyrityksen sosiaalinen kestävyys on etu.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
Muutos on riski, mutta niin on paikalleen jääminenkin. Kaikkea epävarmuutta ei voi yritystoiminnassa välttää. Olennaista on tunnistaa, mikä on hallittua riskinottoa ja mikä passiivisuudesta syntyvää riskiä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
