Siirry sisältöön

"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä.

Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista puhdistettuna noussut keskimäärin vuodessa vain noin 0,6 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2022, tutkimusraportti kertoo.

Elintarvikeketjussa on siis täytynyt kymmen­kunta vuotta tapella lähes samalla tasolla pysytelleestä rahamäärästä, samalla kun kustannukset ovat kasvaneet. Rahavirtojen junnaaminen on johtunut muun muassa kotimaan elintarvike­markkinoiden vähäisestä kasvu­potentiaalista, kuluttajien heikentyneestä maksu­kyvystä ja elintarvikeviennin heikosta kasvusta.

Ruokaketjun toimivuudessa on korjaamisen varaa, ja tuottajien aseman kohentamiseksi tutkimus ehdottaakin tuttuja, hyviä lääkkeitä: markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämistä, toimijoiden välisen sopimuskulttuurin parantamista ja elintarvikeviennin kehittämistä. Niihin on tarjolla useita keinoja lainsäädäntömuutoksista lähtien.

Tuottajien neuvotteluvoiman ja riskienhallinnan vahvistaminen on tärkeää, koska niihin maatalousyrittäjät voivat pitkälti vaikuttaa itse ja myös suhteellisen nopealla aikataululla. Tuottajien neuvotteluvoimaa vahvistaisivat kaupallinen yhteistyö ja yhteismarkkinointi, ja tässä keskeisenä keinona erityisesti viljasektorilla on tuottaja­organisaatio. Viime vuonna sellaisen toteuttivat satakuntalaiset ja eteläpohjalaiset tärkkelysperunan viljelijät.

Riskienhallintaan kuuluu hinta- ja talousriskien tunnistaminen, arviointi ja niiltä suojautuminen tilakohtaisesti. Raportissakin esitettyjä keinoja ovat sopimustuotanto, myyntihintojen kiinnittäminen ennakkoon sekä sää- ja tuotanto­riskien jakaminen esimerkiksi rahastojen tai vakuutusten kautta.

Jos nyt jonnekin suuntaan kovaa kevättulvaa toivoisi, niin elintarvikeketjun rahavirtoihin ja siten, että tulvavuo yltäisi tuottajille saakka. Tai edes jonkinmoinen noro, ja jonakin keväänä.