"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä.
Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista puhdistettuna noussut keskimäärin vuodessa vain noin 0,6 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2022, tutkimusraportti kertoo.
Elintarvikeketjussa on siis täytynyt kymmenkunta vuotta tapella lähes samalla tasolla pysytelleestä rahamäärästä, samalla kun kustannukset ovat kasvaneet. Rahavirtojen junnaaminen on johtunut muun muassa kotimaan elintarvikemarkkinoiden vähäisestä kasvupotentiaalista, kuluttajien heikentyneestä maksukyvystä ja elintarvikeviennin heikosta kasvusta.
Ruokaketjun toimivuudessa on korjaamisen varaa, ja tuottajien aseman kohentamiseksi tutkimus ehdottaakin tuttuja, hyviä lääkkeitä: markkinoiden läpinäkyvyyden lisäämistä, toimijoiden välisen sopimuskulttuurin parantamista ja elintarvikeviennin kehittämistä. Niihin on tarjolla useita keinoja lainsäädäntömuutoksista lähtien.
Tuottajien neuvotteluvoiman ja riskienhallinnan vahvistaminen on tärkeää, koska niihin maatalousyrittäjät voivat pitkälti vaikuttaa itse ja myös suhteellisen nopealla aikataululla. Tuottajien neuvotteluvoimaa vahvistaisivat kaupallinen yhteistyö ja yhteismarkkinointi, ja tässä keskeisenä keinona erityisesti viljasektorilla on tuottajaorganisaatio. Viime vuonna sellaisen toteuttivat satakuntalaiset ja eteläpohjalaiset tärkkelysperunan viljelijät.
Riskienhallintaan kuuluu hinta- ja talousriskien tunnistaminen, arviointi ja niiltä suojautuminen tilakohtaisesti. Raportissakin esitettyjä keinoja ovat sopimustuotanto, myyntihintojen kiinnittäminen ennakkoon sekä sää- ja tuotantoriskien jakaminen esimerkiksi rahastojen tai vakuutusten kautta.
Jos nyt jonnekin suuntaan kovaa kevättulvaa toivoisi, niin elintarvikeketjun rahavirtoihin ja siten, että tulvavuo yltäisi tuottajille saakka. Tai edes jonkinmoinen noro, ja jonakin keväänä.
Ilmastonmuutos, geopoliittiset tekijät, lisääntynyt kilpailu ja muutokset maailmanmarkkinoilla luovat taloudellista epävakautta eurooppalaiselle maataloustuotannolle. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä ideoi ratkaisuja ongelmiin.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Hyvinvointi- ja elämyspalvelut sekä alkutuotanto yhdistyvät omaperäiseksi yrityskokonaisuudeksi nurmijärveläisellä Maisin tilalla, jota luotsaavat Niklas Maisi ja Jenni Hack.
