Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Tärkkelysperunan markkinat ja viljelyala ovat pysyneet viime vuosina melko vakioina. Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa 5 000–6 000 hehtaarilla, mikä on noin neljännes koko peruna-alasta.
Vaikka tärkkelysperunan hinta ja toimitusmäärä sovitaan etukäteen, on yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuus sopimuksen sisältöön varsin pieni. Tuottajaorganisaatio ei ole taikatemppu hinnan korotuksiin, mutta se antaa viljelijöille enemmän neuvotteluvoimaa hinnoista ja muista sopimusehdoista sovittaessa.
Viljelijöiden yhteistoiminta tuo tehokkuutta ostajallekin. Kun viljelijät ovat järjestäytyneet, on neuvotteluja helpompi käydä. Tarvittavat raaka-ainemäärät saa helpommin kasaan. Viljelijäryhmittymän kanssa voi myös suunnitella alan yhteisiä kehittämistoimia.
Harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula aloitti tärkkelysperunan viljelyn vuonna 2022. Simula seuraa tarkasti eri kasvilajien kannattavuutta ja hakee viljelykiertoon parhaiten euroja tuottavia kasveja.
– Tärkkelysperunaa jalostava Finnamyl sijaitsee 15 kilometrin päässä Kokemäellä ja se kannusti perunan viljelyyn. Viljelin tärkkelysperunaa viime vuonna kahdeksalla hehtaarilla. Lisäksi minulla oli erikoiskasveista ruokaperunaa, sokerijuurikasta ja pakastehernettä. Loput 200 hehtaarin viljelyalasta on kevät- ja syysviljoja, Simula kertoo.
Tuotantotekniikan kehitystä tarkasti seuraava Simula haluaa käyttää kaikki keinot, joilla peltoviljelyn kannattavuutta voi parantaa. Siksi hän oli aktiivinen myös tuottajaorganisaation perustamisessa.
– Olen mukana myös ViljaTavastia-osuuskunnassa. Sen kautta olen saanut myytyä osan viljasadostani keskimääräistä parempaan hintaan. Olen saanut viljaosuuskunnan jäsenmaksun jo moninkertaisesti takaisin. Tuottajaorganisaation idea tiivistyy ajatukseen, että yhdessä on parempi kuin yksin.
Viljelijä voi olla mukana useammassa tuottajaorganisaatiossa. Euroopan unionin säännökset kieltävät kuitenkin mukanaolon useammassa saman toimialan tuottajaorganisaatiossa. Se rikkoisi kilpailulainsäädäntöä, koska jäsenet saisivat hintatietoja kilpailevista yrityksistä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
