Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Tärkkelysperunan markkinat ja viljelyala ovat pysyneet viime vuosina melko vakioina. Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa 5 000–6 000 hehtaarilla, mikä on noin neljännes koko peruna-alasta.
Vaikka tärkkelysperunan hinta ja toimitusmäärä sovitaan etukäteen, on yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuus sopimuksen sisältöön varsin pieni. Tuottajaorganisaatio ei ole taikatemppu hinnan korotuksiin, mutta se antaa viljelijöille enemmän neuvotteluvoimaa hinnoista ja muista sopimusehdoista sovittaessa.
Viljelijöiden yhteistoiminta tuo tehokkuutta ostajallekin. Kun viljelijät ovat järjestäytyneet, on neuvotteluja helpompi käydä. Tarvittavat raaka-ainemäärät saa helpommin kasaan. Viljelijäryhmittymän kanssa voi myös suunnitella alan yhteisiä kehittämistoimia.
Harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula aloitti tärkkelysperunan viljelyn vuonna 2022. Simula seuraa tarkasti eri kasvilajien kannattavuutta ja hakee viljelykiertoon parhaiten euroja tuottavia kasveja.
– Tärkkelysperunaa jalostava Finnamyl sijaitsee 15 kilometrin päässä Kokemäellä ja se kannusti perunan viljelyyn. Viljelin tärkkelysperunaa viime vuonna kahdeksalla hehtaarilla. Lisäksi minulla oli erikoiskasveista ruokaperunaa, sokerijuurikasta ja pakastehernettä. Loput 200 hehtaarin viljelyalasta on kevät- ja syysviljoja, Simula kertoo.
Tuotantotekniikan kehitystä tarkasti seuraava Simula haluaa käyttää kaikki keinot, joilla peltoviljelyn kannattavuutta voi parantaa. Siksi hän oli aktiivinen myös tuottajaorganisaation perustamisessa.
– Olen mukana myös ViljaTavastia-osuuskunnassa. Sen kautta olen saanut myytyä osan viljasadostani keskimääräistä parempaan hintaan. Olen saanut viljaosuuskunnan jäsenmaksun jo moninkertaisesti takaisin. Tuottajaorganisaation idea tiivistyy ajatukseen, että yhdessä on parempi kuin yksin.
Viljelijä voi olla mukana useammassa tuottajaorganisaatiossa. Euroopan unionin säännökset kieltävät kuitenkin mukanaolon useammassa saman toimialan tuottajaorganisaatiossa. Se rikkoisi kilpailulainsäädäntöä, koska jäsenet saisivat hintatietoja kilpailevista yrityksistä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
