Hankkija-leirissä kuohuu Salon seudulla. Hankkija perustaa alueelle omia myymälöitään, ja sen yhteistyökumppani SSO Maatalous myy myös Agritekin koneita.
Viljelijöiden ja metsänomistajien asiakkuuksista käydään Salon seudulla kovaa kisaa Hankkija-ryhmän sisällä.
Suur-Seudun Osuuskauppa on tytäryhtiönsä SSO Maatalous Oy:n kautta toiminut Hankkijan tuotteiden jälleenmyyjänä Salon alueella. Viimeisen vuoden aikana Hankkijan ja SSO Maatalouden yhteistyö on kuitenkin saanut näkyviä säröjä.
SSO Maatalous pudotti kesäkuussa uutispommin, kun se kertoi yhteistyösopimuksestaan Agritekin kanssa. SSO Maatalous Oy ryhtyi myymään Agritekin maahantuomia Case IH ja New Holland -traktoreita ja leikkuupuimureita, Kverneland- ja Joskin-työkoneita sekä niiden varaosia koko myyntialueellaan.
SSO Maatalous kertoi myös avaavansa uuden maatalouskaupan toimipisteen Vihdin Nummelassa sijaitsevan S-Raudan yhteyteen.
Se kertoi myös ottavansa valikoimiinsa Cemagro Oy:n maahantuomat lannoitteet. Niitä oli jo aikaisemmin myynyt toinen Hankkijan tuotteita myyvä alueosuuskaupan omistama maatalouskauppa, seinäjokelainen Eepee Agri.
Asiakkaille SSO Maatalous tiedotti, että uusista edustuksista huolimatta se myy myös Hankkijan valikoimiin kuuluvia tuotteita kuten ennenkin. Myyntisopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.
Hankkija ei jäänyt toimettomana seuraamaan yhteistyökumppanista osin kilpailijaksi muuttuneen SSO:n toimia. Se avasi tänä syksynä SSO Maatalouden ydinalueelle kaksi omaa toimipistettä: myymälän Saloon ja myyntikonttorin Somerolle. Somerolla on nyt neljä maataloustarvikkeita myyvää kivijalkakauppaa.
Salon Hankkijan virallisia avajaisia vietettiin joulukuun alussa. ”Tämä on yli kymmeneen vuoteen ensimmäinen kerta, kun Hankija avaa uuden myymälän uudelle paikkakunnalle”, Hankkijan toimitusjohtaja Jyrki Lepistö sanoi avajaispuheessaan.
Salossa Hankkijan avarissa lähes 1 500 neliön tiloissa työskentelee kahdeksan henkilöä. He myyvät kaikkia maatalouden tuotantopanoksia, koneita, tarvikkeita ja varaosia, sekä tekevät viljakauppaa.
Lokakuun alussa Hankkijan toimitusjohtajana aloittanut Jyrki Lepistö kertoo, että Hankkijalla on nyt 54 toimipistettä. ”Tällä hetkellä ei ole suunnitelmaa lisäyksistä eikä vähennyksistä, mutta jos muutoksia tulee, niin ennemminkin lisäyksiä”, hän sanoo.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Lähes 150 ihmistä kierteli syyskuun lopussa Kallioniemen tilan pellolla Iisalmessa tutkimassa viljelijöiden tuunaamia traktoreita ja työkoneita Koneet nykyaikaan -päivässä. Uusi on kallista, fiksu keksii vanhalle keinot.
Yritystoiminnassa saattaa silloin tällöin tulla eteen tappiollinen vuosi. Sen kulut eivät jää omaan piikkiin, sillä verotuksessa vahvistetun tappion voi vähentää seuraavien vuosien voitollisista tuloksista.
Yhteiskoneita voi omistaa monella tavalla. Osakeyhtiö on vielä harvinainen tapa järjestää maatilojen koneyhteistyö. Yhtiö selkeyttää yhteistoiminnan pelisääntöjä. Se voi myös ansaita urakoimalla ja saada lainaa koneinvestointiin yksittäistä tilaa helpommin. Lainan takaisinmaksukin voi sujua nopeammin.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
