Oma rehustus on ratkaisevassa asemassa kananmunien tuotannossa Paunolan munitustilalla Juvalla. Ruokinta vaikuttaa munien makuun ja vaahtoutuvuuteen, jotka ovat tärkeitä leivonnassa. Tuoreus antaa viime silauksen, söipä munat missä muodossa hyvänsä.
Paunolan tila on perustettu Juvan maakirjojen mukaan vuonna 1665, ja nyt sitä pyörittää 13. isäntänä Antti Paunonen, 28, yhdessä vanhempiensa Marjut Suontaustan, 57, ja Jouni Paunosen, 58, kanssa. Munituskanalaa edelsi lyhyt jakso kalkkunankasvatusta, jonka juuret juontavat Karjaportin kalkkunateurastamon syntyyn 2000-luvulla ja myöhemmin 2007 tyhjentyneiden kalkkunahallien uusiokäyttöön kanaloina.
Paunoset ehtivät miettiä pari vuotta, mitä kertaalleen laajennetuissa 1 800 neliön hallitiloissa voisi tehdä muuta kuin vuokrata niitä veneiden talvisäilytykseen. Parhaiten niiden arveltiin soveltuvan siipikarjatuotantoon, mihin moni muukin kalkkunayrittäjä Järvi-Suomessa lopulta päätyi. Hallit muutettiin virikekanalaksi ja ensimmäiset munintansa aloittavat kanat astuivat palvelukseen vuonna 2009. Vuonna 2021 virikehäkit heitettiin pihalle ja tilat muutettiin vapaan tuotantomuodon kanaloiksi. Muutos tehtiin molempiin halleihin samaan aikaan, mikä oli investointina iso rysäys. Oma pakkaamolupa hankittiin vuonna 2014.
Kananmunantuotanto yhtiöitettiin vuonna 2019 Stonegg Oy:ksi, jonka toimitusjohtajaksi Antti Paunonen nimitettiin viime vuoden lopulla. Tuotannon alusta saakka yritys on tehnyt yhteistyötä Antti Laitisen Farmila Oy:n kanssa. Yhteisessä kasvattamoyrityksessä Karkea-Kana Oy:ssä kasvatetaan molempien kananuorikot.
– Sinne poikaset tulevat hautomosta päivän ikäisinä ja ne kasvatetaan kananuorikoiksi ja siirretään munituskanaloihin. Etuna on kanojen tasaisuus, kun ne kasvatetaan itse. Se, mitä meillä ei ole omissa käsissä, ovat hautomo ja lopetettujen lintujen kuljetus. Rehustus, peltotyöt, munantuotanto, pakkaus ja suoramyynti tehdään kaikki itse, Antti Paunonen luettelee.
Kahdessa lattiakanalahallissa majailevat 34 000 kanaa tuottavat 94–96 prosentin huippumuninnan aikana noin 30 000 munaa päivittäin. Kanalat täytetään ja tyhjennetään vuorottain, millä saadaan tasaisuutta kassavirtaan ja tuotetta suoramyyntiin.
– Munituskanojen terveyttä ja hyvinvointia seurataan jatkuvasti. Tärkeää on huolehtia kanojen jatkuvasta tarkkailusta. Hallissa käydessä kyllä kuulee toisenlaisen nuotin, jos siellä on jotain ongelmaa.
Kanojen 14,5 tunnin pituinen päivä alkaa kolmelta aamulla ja parin tunnin valveillaolon jälkeen alkaa muninta. Pakkaamo pyörähtää käyntiin seitsemältä. Päivän pituutta säädetään kasvatusajan mukaan erikoisvalmisteisilla, välkkymättömillä led-valoilla. Kanan silmä kykenee erottamaan valontaajuuden paljon herkemmin kuin ihmissilmä. Jos taajuus laskee alle tietyn hertsiluvun, niin kanalassa alkaa ilmetä erilaista häiriökäyttäytymistä, kuten nokkimista.
Kanojen oloja; ilmanlaatua, hiilidioksidimäärää, lämpötilaa ja ruokintaa valvotaan automaattisesti, mutta yllättäen tärkeimmäksi jokapäiväiseksi mittariksi kohoaa varsinainen lopputulema eli munamäärä ja -paino!
– Kananmunan painossa näkyy heti, mikäli munittamossa ilmenee ongelmia. Jos paino tippuu grammallakaan, niin siihen reagoidaan heti säätämällä ruokintaa, Antti Paunonen sanoo.
Kananmunan paino riippuu ruokinnan tasosta. Kun viljan valkuaistaso oli viime vuonna korkea, se vaikuttaa suorasti kananmunan painoon pitkänkin aikaa.
Toinen tekijä on tuotantovaihe. Esimerkiksi haastatteluhetkellä maaliskuussa, kun kasvatusvaiheessa olevat vanhemmat kanat tekivät isoa munaa, niiden keskipaino ylsi 64,5 grammaan. Nuorien kanojen munapaino jää usein 55 grammaan.
Paunolan tilan munamarkkinointi poikkeaa Suomen 260 kananmunantuottajan myyntikuvioista. Nimittäin yrityksen myymistä kananmunista peräti kolmannes menee suoramyyntiin. Ratkaisevassa osassa on autosta tapahtuva myynti. Tilamyymälästä menee vain murto-osa.
– Suoramyynti vaatii paljon enemmän työtä. Vähintään 5–10 tuntia viikossa menee pelkästään markkinointiin. Omista muna-autoista tapahtuva kuluttajamyynti on tärkein tapa myydä, ja lisäksi tehdään yritysmyyntiä kauppoihin ja leipomoihin. Kuluttajat varaavat tuotteet verkkotilausjärjestelmästä ja yritysasiakkailta, Marjut Suontausta sanoo.
Hänen mukaansa vaikutuskanavista sosiaalisen median merkitys kasvaa kaiken aikaa. Somessa tämä näkyy hyvin, ja ihmiset tilaavat sen perusteella. Epäilemättä myös tilausmäärät ja koot ovat isompia kuin kaupasta munakennoja noudettaessa.
– Kuluttajakaupassa isot XL-munat viedään yksinkertaisesti käsistä, sen takia oma lajittelukone on osoittautunut hyväksi.
Nettikauppa takaa myös tuoreuden. Netissä tehdyt tilaukset hoidetaan omalla autolla, joka kiertää vakiovuoroja pääkaupunkiseudulta aina Kuopioon ja Jyväskylään saakka.
Harva kuluttaja tulee ajatelleeksi, että kananmunan kierto tukun kautta vaikuttaa tuoreuteen vähintään kahdella viikolla. Antti Paunonen sanoo, että vie viikon, kun erä lähtee munittamosta pakkaamoon. Sieltä matka kestää toisen viikon keskusliikkeen varastoon ja sieltä edelleen kaupan hyllylle, kunnes jonain päivänä tarttuu hyllystä asiakkaan matkaan.
Antti sanookin, että jos ostat kananmunan kaupasta ja rikot sen pannulle, niin kiinnitä huomiota siihen, miten keltuainen kestää kasassa. Tuoreessa munassa se kestää, vanhemmassa ei yleensä juuri koskaan. Toinen konsti on seurata munia keitettäessä; tuoreet pysyvät pinnan alla ja vanhat nousevat vedenpintaan.
– Tuoreus on meidän valtti. Munat ovat päivän tai kaksi vanhoja, kun ne lähtevät meiltä asiakkaille. Tämä on yksi syy suoramyynnin suosioon. Joku asiakas oli sanonut käyneensä välillä vieraissa ja ostaneensa kaupan munia. Kun ne maistuivat aivan toisenlaisilta, niin syömättä jäivät.
Toinen markkinavaltti on ruokinnassa käytettävän rypsiöljyn selkeä vaikutus munan vaahtoutuvuuteen, mikä korostuu leivonnassa. Marjut Suontaustan mukaan tämä seikka kohoaa asiakastutkimuksissa selvästi.
Kuluttajan kannalta kuoren vahvuus on toinen olennainen huomioitava seikka tuoreuden lisäksi. Kuoren lujuus riippuu suoraviivaisesti ruokinnan laadusta.
– Kana pystyy käyttämään tietyn kalkkimäärän. Munakoon kasvaessa sama kalkkimäärä tasoittuu koko munan päälle isommalle alueelle. Siihen pystytään vaikuttamaan kalkin sulavuudella. Esimerkiksi meillä on käytössä kahta eri kalkkia: Loukolammen nopeasti sulavaa kalkkia, jota pystyy hyödyntämään jo iltaruokinnassa. Toinen on hitaammin sulava Lohjan kalkki, joka vaikuttaa seuraavana päivänä, Antti Paunonen selventää.
Kananrehun pääraaka-aineet ovat ohra, kaura ja vehnä. Tilan omalla myllyasemalla ruokintaa voi muuttaa munitusvaiheen ja tarjolla olevan rehun mukaan erittäin tarkasti. Esimerkiksi joka viljaerästä mitataan valkuaistaso omalla mittarilla, sillä rehun valkuaismäärä riippuu peltoviljelyssä tehdyistä ratkaisuista.
Valkuaisen määrä puolestaan näkyy virheellisessä ruokinnassa kanojen jalkaongelmina, jotka paljastuvat pelkkää eläinterveyttä seuraamalla aivan liian myöhään.
Paunolan pellot ovat tiiviisti tilakeskuksen ympärillä. Peltoala on 100 hehtaaria, josta 40 on vuokralla. Kaukaisimmat pellot ovat kuuden kilometrin päässä.
– Emme ole haalineet peltoja tai lisätyötä, sitä riittää näissä kanoissakin ja suoramyynnissä. Täällä on erittäin kiviset pellot ja kovat vuokrat. Meillä on multavat hietamoreenimaat, kun eläinperäistä tuotantoa on harjoitettu pitkään. Peltoviljelyyn voi vaikuttaa suorakylvöllä ja kevytmuokkauksella, Jouni ja Antti Paunonen selventävät.
Pellot ovat viljavat. Oma vilja ei riitä kuin muutamaksi kuukaudeksi, joten loput ostetaan aina lähitiloilta. Marjut Suontausta lisää tähän, että tukena ovat hyvät yhteistyökumppanit, jotka tuottavat laadukasta viljaa lähitiloilla.
Viljanviljelyn tavoitteena on hyvä satotaso, vaikka sadon tasaisuushan se olisi kaikkein tärkein, koska silloin valkuaismäärät olisivat hyvät eikä rehua tarvitsisi säätää.
Viljan valkuaismäärää täydennetään tiivisteellä, jossa on valkuaista, vitamiineja ja kivennäisaineita, kaikkea mitä kana tarvitsee. Tiivisteet ja kivennäiset tulevat Rehuxilta. Rypsi tulee valmiina öljynä, eikä sen pieni käyttömäärä riitä perusteeksi omalle viljelylle. Kalajauhoa ei ruokinnassa käytetä.
– Maan kasvukuntoa pidetään yllä pitämällä jatkuvasti kuminaa kierrossa. Sato menee sopimustuotantona Caraway Finlandille.
Rehustus on edellyttänyt tilalla omaa kehitystyötä ja ruokintakokeiluja. Esimerkiksi herne olisi Paunosten mukaan hyvä valkuaislähde siipikarjalle, mutta sen valkuaista ei voi hyödyntää täysimääräisesti sopivan Premixin puuttuessa.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
