Luonnonvarakeskuksen tilasto kertoo, että suomalaisen naudanlihantuotannon vuosikäppyrä on kulkenut tasaisena vuodesta 2007, reilussa 80 miljoonassa kilossa. Tuotimme viime vuonna naudanlihaa 86,5 miljoonaa kiloa, sianlihaa 160,9 ja siipikarjanlihaa 148,7 miljoonaa kiloa. Elintarviketeollisuusliiton naudanlihan tuonti- ja vientitilastojen mukaan kahden edellisvuoden aikana on tuotu naudanlihaa noin 6–7 miljoonaa kiloa enemmän kun viety.
Osassa kaupoista lihahyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttä. Lihapulan syiksi on esitetty kasvanutta kysyntää ja maailmanmarkkinaa, kulutuksen muutosta laadukkaampiin lihatuotteisiin sekä nautakarjatilojen lukumäärän vähenemistä. Totta on, että nautatilat – kuten muutkin maatilat – vähenevät tasaista tahtia. Suomi ei ole naudanlihantuotannossa omavarainen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 5,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
