Luomutuotteiden kysyntä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Riuttaskorven luomutilalla aiotaan tuottaa luomumaitoa jatkossakin.
Alkukesän märkyydestä ja keskikesän kuivuudesta ei ollut suurta harmia Loimaalla sijaitsevalle Riuttaskorven Luomutila Oy:lle. Maan rakenne on 30 vuoden luomuviljelyn jälkeen pääosin kunnossa.
– Muutamilla lohkoilla oli kohtia, joihin vesi jäi seisomaan ja kasvusto tukehtui. Säilörehusta saatiin hyvät ykkös- ja kakkossadot. Myös kuivaa heinää onnistuttiin korjaamaan, Pasi Riuttaskorpi, 58, kuvailee.
Lehmät läähättivät helteissä ihmisiä enemmän.
– Päivämaidot laskivat muutamalla litralla, kun helteet olivat jatkuneet muutaman päivän. Lehmät kävivät laitumella lähinnä öisin, yrityksen toinen omistaja Miika Riuttaskorpi, 43, kertoo.
Tiirin tilana aikaisemmin tunnetulla Riuttaskorven luomutilalla on pitkät perinteet luonnonmukaisessa tuotannossa. Pellot siirtyivät luomuun nykyisten yrittäjien vanhempien aikana vuonna 1995, lehmät vuonna 1998. Pitkistä perinteistä kertoo myös se, että tilalle saatiin viime syksynä kaksi uutta 100 000 kiloa maitoa lypsänyttä lehmää.
– Olemme saaneet savipellot luomuviljelyn ansiosta hyvään kasvukuntoon. Sitä työtä emme halua heittää hukkaan, joten jatkamme ilman muuta luomuviljelyä. Luonnonmukaisella maidollakin tuntuu olevan kysyntää, joten luomutuotanto jatkuu myös navetassa, Pasi vakuuttaa.
Tulevaisuudenuskosta kertovat veljesten investointisuunnitelmat.
– Periaatepäätös laajentamisesta on jo tehty ja uuden pihaton suunnitelmia hahmoteltu. Avoinna on vielä se, tulisiko uuteen pihattoon neljä vai kuusi robottia. Tähän lähistölle on suunniteltu biokaasulaitosta ja olemme sitoutuneet toimittamaan sinne lantaa. Myös se vaikuttaa laajennuksen kokoon, Miika valottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
