Luonnonsuojelua tulee edistää avoimin kortein

Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toiminta­tavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen laki­esityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin myötäsukaista vastaanottoa ei ole luvassa.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan luonnonsuojeluväen puuhaama Lounaismaan kansallispuisto yhdistäisi muun muassa Kurjenrahkan kansallispuiston ja Vaskijärven luonnonpuiston. Näiden lisäksi kansallispuistoon haluttaisiin liittää valtion jo hankkimia, ja osin jo suojeltuja alueita, sekä Metsähallituksen metsiä, muun muassa Koskeljärven ranta-alueet.

Kokonaisuudessaan kansallispuistosta tulisi toteutuessaan yli 11 000 hehtaarin pinta-alallaan Manner-Suomen laajin. Valtion jo omistamia maita on Auran, Euran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän ja Ruskon kunnissa sekä Laitilan ja Turun kaupungin alueilla.

Luonnonsuojeluaktiivien harhaanjohtavasti lakiesityksen muotoon laatima Lounaismaan kansallispuisto -aloite sai Mynämäessä hankkeen tiimoilta järjestetyssä yleisötilaisuudessa täystyrmäyksen maataloustuottajilta ja metsänomistajilta. Jyrkän kielteisesti asiaan suhtautuivat myös MTK Varsinais-Suomen ja Metsänhoitoyhdistys Lounametsän edustajat.
MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Harri Livénin mielestä alueella asuvat on jätetty valmistelussa täysin sivuraiteelle.