Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
Maatalousyrittäjän Digipakki on Suomen Yrittäjäopiston ja Leader Aisaparin yhteistyönä toteuttama digitaalinen oppimisympäristö. Digipakin tavoitteena on varmistaa, että yrittäjät saavat käytännönläheistä ja helposti omaksuttavaa tietoa, jonka avulla he voivat hyödyntää digitaalisia työkaluja tehokkaammin.
Tämä tukee liiketoiminnan kehittämistä, vähentää tietotekniikkaan liittyvää epävarmuutta ja edistää työhyvinvointia. Lisäksi tietoturvaosaamisen parantaminen lisää yrittäjien valmiuksia suojata maatilan sähköisiä tietoja ja palveluita.
Digipakki koostuu kuudesta selkeästä, maatilayrittäjän arkeen sidotusta osa-alueesta. Rakenteen ansiosta käyttäjän on helppo löytää juuri se tieto, jota hän tarvitsee.
Digikäyttäjän perustaidot ovat esillä Digipakin ensimmäisessä osa-alueessa, joka käsittelee digikäyttäjän perustaitoja taulukkolaskennasta ja tekstinkäsittelystä aina sähköpostin, tiedonhaun, esitysgrafiikan ja kalenteroinnin sovelluksiin asti.
Tutuksi tulee esimerkiksi Excel-taulukkolaskentaohjelman käyttö, mutta tällä kertaa maatalousyrittäjän tarpeisiin sovellettuna, kun rakennetaan kätevä kuukausibudjettipohja.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Älyteknologian kehitys tekee kasvinviljelystä aiempaa tarkempaa ja ympäristöystävällisempää. Tutkijoiden hahmottelema Maatalous 5.0 -visio arvioi sen myös monipuolistavan viljelyä – ja parantavan kannattavuutta.
