Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Maatilan kehittäminen pitkäjänteisesti edellyttää yleensä ulkopuolista rahoitusta tilan elinkaaren eri vaiheissa. Sukupolvenvaihdoksessa tai tilakaupassa suurin osa jatkajista turvautuu velkaan maksaakseen tilasta luopujille. Perhepiirissä tehdyissä lahjaluonteisissa kaupoissa pyritään usein pitämään velkataakka maltillisena, jotta uusi yrittäjä voi keskittyä tilan kehittämiseen, ei pelkkään selviytymiseen.
Tuotannon kasvaessa tai kehittyessä eteen tulee investointeja, kuten tuotantorakennuksia, koneita, kuivureita ja peltokauppoja. Näissä tilanteissa vieraan pääoman käyttö on lähes välttämätöntä. Onneksi monet näistä investoinneista voivat olla rakennetukikelpoisia, jolloin esimerkiksi korkotukilaina tai suora investointituki voivat helpottaa rahoitusta. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii ennakoivaa suunnittelua.
Tällaisissa tilanteissa velanotto ei kuitenkaan ole vain käytännön sanelemaa pakkoa, vaan sen on oltava ennen kaikkea strateginen valinta. Velkavivun käytöllä on mahdollista päästä yritystoiminnassa uudelle tasolle.
Kun on hakemassa lainaa, on tärkeää esittää itselleen muutama kysymys: Mihin velkaa tarvitaan? Miksi juuri nyt? Millä tavoin investointi tai lainan käyttökohde palvelee tilan pitkän aikavälin tavoitteita? Tuoko laina kasvua liikevaihtoon ja nostaako se kannattavuutta?
Kysymyksiin vastaamalla velanotto muuttuu satunnaisesta pakosta hallituksi ja tarkoituksenmukaiseksi osaksi tilan kehittämistä. Kysymysten avulla jäsentyy myös se, otetaanko lainaa tarpeeseen vai haluun. Lainanoton lähtökohtana tulee aina olla selkeä tavoite, johon tähdätään, sekä realistiset laskelmat lainan määrästä, laina-ajasta sekä lainan tuomasta lisäarvosta.
Yleisin velan käyttötarkoitus on investointi, joka parantaa tilan tuotantoa, tehokkuutta tai työolosuhteita. Nämä voivat olla rakennus-, kone- tai salaojitushankkeita, mutta myös pellon ostoa. Kaikki investoinnit eivät tuo suoraa lisätuloa, mutta voivat lisätä työn tehokkuutta, mielekkyyttä tai turvallisuutta. Nämä ovat tärkeitä arvoja, joita ei kannata aliarvioida.
Toisinaan velkaa tarvitaan kuitenkin myös lyhyen aikavälin haasteiden ratkaisuun. Maksuvalmiuden turvaaminen hintojen, sään tai tuotantokustannusten vaihteluiden keskellä on joskus väistämätöntä. Tällöin käytetään lyhytaikaisia käyttöpääomalainoja tai tililimiittejä. Nämä rahoitusmuodot ovat usein kalliimpia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
