Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päiväaikaiseen toimintaan osallistuvilla Leenalla ja Emmalla on meneillään viikon kohokohta. Sampolan tilan marsuille ja kaneille on jo huolehdittu puhtaat vedet ja aluset. Leena on suukottanut Martti-marsun ja Emma silittänyt Bertta-kanin pehmeää turkkia. Nyt suunnataan ponien ja Aarre-hevosen luo täyttämään heinäsäkkejä, vaihtamaan vedet ja siivoamaan tarhat.
He eivät touhua yksin. AMK-agrologiksi, lähihoitajaksi ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi kouluttautunut maaseutuyrittäjä Kirsi Aarnio-Kreander ja eläinavusteisen toiminnan ohjaaja Anna Matsi auttavat ja neuvovat.
– Tämä on osallistavaa ja kuntouttavaa eläinavusteista toimintaa, Aarnio-Kreander tähdentää.
Sampolan tila on yrittäjän omistuksessa kolmannessa polvessa. Tilaa hoidettiin Kirsin isän ja sedän maatalousyhtymänä vuoteen 2012, jolloin yhtymä purettiin ja isän Heikki Aarnion osuudesta tehtiin sukupolvenvaihdos.
Samalla tilan elinkeinovalikoimaan tuli mukaan Green Care -toiminta, jota kehitetään jatkuvasti.
Green Care -palveluina tarjotaan eläinavusteista toimintaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa maatilaympäristössä. Asiakkaina käy kaikenikäisiä kuntoutujia, mielenterveysasiakkaita, vanhuksia ja lapsia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Vöyriläisten maitotilallisten Jonas ja Niklas Östmanin ylläpitämä itsepalvelukauppa palvelee ympäri vuorokauden. Valikoimassa on runsaasti myös muiden pientuottajien elintarvikkeita.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
