Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Härkäpavussa on voimaa. Se otettiin Karviaisten tilalla mukaan viljelykiertoon maanparannuskasviksi vuonna 2016. Hyvänä kesänä pavunjuuri vahvistuu aikuisen pikkurillin paksuiseksi ja työntyy lähes 30 sentin syvyyteen savimaata möyhentäen.
Koska härkäpapu on typensitojakasvi, sille riittää lannoitus kevätkylvön yhteydessä. Rikkakasvi- ja kasvitautiruiskutuksiakaan eivät papuviljelmät kaipaa.
– Keväisin on peltotöissä niin paljon kiirettä, että rikkaruiskutus jäi joskus tekemättä. Huomasimme, ettei sille ole oikeastaan tarvettakaan. Härkäpavun viljelystä on tullut hyvää säästöä sekä ruiskutus- että lannoituskuluissa, Katriina ja Martin Klinckowström kertovat.
Härkäpapu on ilmastoystävällinen kasvi, joka muuttaa keräämänsä hiilidioksidin typeksi.
Ilmaston lämpeneminen ei ole härkäpavulle itselleenkään eduksi, vaan pitkät ja kuivat hellejaksot ovat sille myrkkyä.
Klinckowströmit ryhtyivät jalostamaan härkäpavusta tuotteita omalla tilallaan heti sen viljelyn aloitettuaan, ja jalostustoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Omaan yhtiöönsä eriytetyn papubisneksen liikevaihto on noussut jo yhtä suureksi kuin maatilan liikevaihto.
Tarvittaessa härkäpapua on ostettu lähiseudun tiloilta omaa tuotantoa täydentämään.
Tuotteistaminen käynnistyi raakarouheella ja jauholla, joista on pikkuhiljaa kehitetty helppokäyttöisempiä tuotteita. Seuraava askel oli kokonaisten papujen ja papurouheen paahtaminen.
Vuonna 2018 alettiin valmistaa yhteistyökumppanin kanssa suklaapäällysteisiä härkäpapuja, jotka ovat sittemmin poistuneet valikoimista.
Samana vuonna järjestettiin tilan tuotekehityspäivät, joihin saatiin mukaan kaksi ulkopuolista asiantuntijaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) myötävaikutuksella. Luken tiloissa tutustuttiin ekstruusio-menetelmään, suulakepuristukseen, jonka avulla papujauhoista voidaan puristaa kovassa kuumuudessa ja paineessa esimerkiksi pieniä palleroita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
