Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Alastarolla lihakarjaa kasvattava Eero Saari on yltänyt tuloksillaan Atrian päiväkasvutilastojen kärkijoukkoon, vaikka hänellä on naudanlihantuotannosta vasta muutaman vuoden kokemus.
Vuoden kasvattajapalkinnon hän pokkasi vuonna 2021. Viime vuoden kasvutuloksiin hän on tyytyväinen.
– Kyllähän sonnit kasvavat, kun on kunnollista rehua aina tarjolla, hän toteaa.
Saarta maatalous on vetänyt puoleensa pikkupojasta lähtien.
– Tämä on minun juttuni. Pääosin olen ollut töissä kotitilallani, joskin olen kokeillut hiukan myös palkkatöissä olemista.
Saari valmistui agrologiksi kymmenen vuotta sitten ja alkoi pohtia tulevaisuuden tuotantosuuntia. Jotakin uutta oli keksittävä ja kehitettävä tulevaisuuden varalle. Aikansa asioita punnittuaan sonnien kasvatus alkoi tuntua parhaalta vaihtoehdolta muun muassa ajankäytöllisistä ja viljelykierrollisista syistä. Lisäksi hän arveli naudankasvatuksen sopivan hyvin sikatalouden rinnalle.
– Jos olisin suuntautunut sikatalouteen, olisi siihenkin pitänyt investoida isosti ja tarvittu työntekijöitä. Sikatalouden näkymätkin arveluttivat. Nautoja puolsi tarve saada nurmi mukaan viljavaltaiseen viljelykiertoon kohentamaan peltojen kasvukuntoa, Saari sanoo.
Mies aloitti perustamalla Salomäen Tila Oy:n. Navetan pohjia lähdettiin tekemään vuonna 2017 ja 270-paikkainen kylmäkasvattamo valmistui vuotta myöhemmin.
Navetta rakennettiin lähes avaimet käteen -periaatteella. Tasalattiaisessa kylmäpihatossa on ruokintakäytävä keskellä ja sivuilla kestokuivikepohjaiset makuualueet. Ruokintapöydän ja makuualueen välinen käytävä puhdistetaan kerran viikossa. Tukevat väliaidat helpottavat arkista navettatyötä ja eläinten siirtoa sekä varmistavat työturvallisuutta.
Navetta on Saaren mukaan osoittautunut varsin toimivaksi. Katto on korkealla ja sivuseinien verkotetut ikkunat pitävät ilman raikkaana. Valoa siilautuu sisään kattoikkunoiden ja valopäätyjen kautta.
– Jos jotain lähtisin muuttamaan, nykyinen 4,5-metrinen ruokintapöytä saisi olla puolen metrin tai metrin verran leveämpi. Silloin apetta voisi talviaikaan jakaa kerralla kahden päivän tarpeisiin. Leveämpi käytävä helpottaisi myös työskentelyä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
