Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Alastarolla lihakarjaa kasvattava Eero Saari on yltänyt tuloksillaan Atrian päiväkasvutilastojen kärkijoukkoon, vaikka hänellä on naudanlihantuotannosta vasta muutaman vuoden kokemus.
Vuoden kasvattajapalkinnon hän pokkasi vuonna 2021. Viime vuoden kasvutuloksiin hän on tyytyväinen.
– Kyllähän sonnit kasvavat, kun on kunnollista rehua aina tarjolla, hän toteaa.
Saarta maatalous on vetänyt puoleensa pikkupojasta lähtien.
– Tämä on minun juttuni. Pääosin olen ollut töissä kotitilallani, joskin olen kokeillut hiukan myös palkkatöissä olemista.
Saari valmistui agrologiksi kymmenen vuotta sitten ja alkoi pohtia tulevaisuuden tuotantosuuntia. Jotakin uutta oli keksittävä ja kehitettävä tulevaisuuden varalle. Aikansa asioita punnittuaan sonnien kasvatus alkoi tuntua parhaalta vaihtoehdolta muun muassa ajankäytöllisistä ja viljelykierrollisista syistä. Lisäksi hän arveli naudankasvatuksen sopivan hyvin sikatalouden rinnalle.
– Jos olisin suuntautunut sikatalouteen, olisi siihenkin pitänyt investoida isosti ja tarvittu työntekijöitä. Sikatalouden näkymätkin arveluttivat. Nautoja puolsi tarve saada nurmi mukaan viljavaltaiseen viljelykiertoon kohentamaan peltojen kasvukuntoa, Saari sanoo.
Mies aloitti perustamalla Salomäen Tila Oy:n. Navetan pohjia lähdettiin tekemään vuonna 2017 ja 270-paikkainen kylmäkasvattamo valmistui vuotta myöhemmin.
Navetta rakennettiin lähes avaimet käteen -periaatteella. Tasalattiaisessa kylmäpihatossa on ruokintakäytävä keskellä ja sivuilla kestokuivikepohjaiset makuualueet. Ruokintapöydän ja makuualueen välinen käytävä puhdistetaan kerran viikossa. Tukevat väliaidat helpottavat arkista navettatyötä ja eläinten siirtoa sekä varmistavat työturvallisuutta.
Navetta on Saaren mukaan osoittautunut varsin toimivaksi. Katto on korkealla ja sivuseinien verkotetut ikkunat pitävät ilman raikkaana. Valoa siilautuu sisään kattoikkunoiden ja valopäätyjen kautta.
– Jos jotain lähtisin muuttamaan, nykyinen 4,5-metrinen ruokintapöytä saisi olla puolen metrin tai metrin verran leveämpi. Silloin apetta voisi talviaikaan jakaa kerralla kahden päivän tarpeisiin. Leveämpi käytävä helpottaisi myös työskentelyä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Hyppösen sioista tiedetään älyteknologian avulla miltei kaikki mitattavissa oleva. Älysikalasta kerätty tieto on jo auttanut muuttamaan hoitokäytäntöjä paremmiksi.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Parin viikon apevaunukäsittely parantaa hevosenlannan ominaisuuksia. Samalla massaan voi sekoittaa esimerkiksi pilaantuneita pyöröpaaleja. Hevostila Hurmalle hankittiin pilottikokeilun jälkeen oma vaunu.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Vehmaalle valmistui kymmenkunta vuotta sitten Vallan Maukas Oy:n tilateurastamo ensisijaisesti oman sianlihantuotannon tarpeisiin. Tavoitteena oli myydä kaikki tilalla tuotettu sianliha itse suoraan kuluttajille.
