Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Hovin tilan pellot Vaalan Veneheitossa ovat kesäkuun viimeisellä viikolla vihreällä sängellä. Tilalla on juuri pari päivää sitten tehty kesän ensimmäinen rehunkorjuu. Sen on tehnyt 70 lypsävän ja yhden robotin tilalle tuttu urakoitsijaporukka, joka vastaa lisäksi kolmen muun maitotilan rehunteosta.
– Me oltiin tänä vuonna viimeisiä, mutta siltikin korjuu tehtiin vähän liian aikaisin. Jos oltaisiin odotettu vielä neljä-viisi päivää, olisi kuiva-ainesato ollut 2 000 kiloa enemmän hehtaarilta. Olisimme saaneet 270 päivän rehut kasaan, kun nyt saatiin vain 200 päivän. Mutta säiden armoilla ollaan ja urakoitsijallekin aikataulu oli hyvä, tilan isäntä Petri Kurvinen kertoo.
Kurvinen on pyrkinyt optimoimaan tilansa rehuntuotannon tarkalla suunnittelulla ja kustannusseurannalla. Tärkein mittari siinä on hänen mukaansa rehun määrä eli kuinka paljon syntyy rehua kuiva-ainekiloina hehtaaria kohden. Sen avulla voidaan laskea rehuntuotannon panos-tuottosuhde ja optimoida toimet.
– Kun tulin isännäksi vuonna 2008, opiskelin asiaa ja teetin mittauksia niin paljon, että tuntumaa rehun arviointiin tuli. Nyt pystyn lähes näppituntumalla näkemään kasvustosta, milloin rehu pitää tehdä. Toki korjuunäytteitä voisi ottaa useamminkin, hän toteaa.
Rehun määrästä ja laadusta saa tietoa jo sen tekovaiheessa, koska urakoitsijalla on ajosilppurissaan satomittaus.
– Nyt tehdyssä, vuoden ensimmäisessä korjuussa rehun keskisato oli noin 3 700 kuiva-ainekiloa per hehtaari, mikä vastaa keskimääräistä satoamme. Tavoitteena olisi saada vuosittain noin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, joka on saatu parhaimmillaan. Viime vuosina on jouduttu säästämään lannoitteissa, joten sato on jäänyt 6 000–8 000 kuiva-ainekiloon vuodessa.
Rehun laadun mittauksessa D-arvon seuranta on tärkeää. Sitä seurataan tarkasti, jotta lehmien ruuansulatus toimisi ihanteellisesti. Tavoitteena olisi saada nurmesta myös niin energiapitoinen, ettei kustannuksiltaan kalliimpaa viljaa tarvitsisi käyttää paljoa.
– Meillä lehmät tykkäävät selvästikin vähän kuitupitoisemmasta tavarasta. Jos rehu on liian sulavaa, tulee ongelmia lehmien mahojen kanssa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Tyytyminen pysähtyneisyyteen ei ole Timo Viinamäelle mahdollista. Hänellä on aina oltava jokin projekti meneillään.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
