Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Hovin tilan pellot Vaalan Veneheitossa ovat kesäkuun viimeisellä viikolla vihreällä sängellä. Tilalla on juuri pari päivää sitten tehty kesän ensimmäinen rehunkorjuu. Sen on tehnyt 70 lypsävän ja yhden robotin tilalle tuttu urakoitsijaporukka, joka vastaa lisäksi kolmen muun maitotilan rehunteosta.
– Me oltiin tänä vuonna viimeisiä, mutta siltikin korjuu tehtiin vähän liian aikaisin. Jos oltaisiin odotettu vielä neljä-viisi päivää, olisi kuiva-ainesato ollut 2 000 kiloa enemmän hehtaarilta. Olisimme saaneet 270 päivän rehut kasaan, kun nyt saatiin vain 200 päivän. Mutta säiden armoilla ollaan ja urakoitsijallekin aikataulu oli hyvä, tilan isäntä Petri Kurvinen kertoo.
Kurvinen on pyrkinyt optimoimaan tilansa rehuntuotannon tarkalla suunnittelulla ja kustannusseurannalla. Tärkein mittari siinä on hänen mukaansa rehun määrä eli kuinka paljon syntyy rehua kuiva-ainekiloina hehtaaria kohden. Sen avulla voidaan laskea rehuntuotannon panos-tuottosuhde ja optimoida toimet.
– Kun tulin isännäksi vuonna 2008, opiskelin asiaa ja teetin mittauksia niin paljon, että tuntumaa rehun arviointiin tuli. Nyt pystyn lähes näppituntumalla näkemään kasvustosta, milloin rehu pitää tehdä. Toki korjuunäytteitä voisi ottaa useamminkin, hän toteaa.
Rehun määrästä ja laadusta saa tietoa jo sen tekovaiheessa, koska urakoitsijalla on ajosilppurissaan satomittaus.
– Nyt tehdyssä, vuoden ensimmäisessä korjuussa rehun keskisato oli noin 3 700 kuiva-ainekiloa per hehtaari, mikä vastaa keskimääräistä satoamme. Tavoitteena olisi saada vuosittain noin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, joka on saatu parhaimmillaan. Viime vuosina on jouduttu säästämään lannoitteissa, joten sato on jäänyt 6 000–8 000 kuiva-ainekiloon vuodessa.
Rehun laadun mittauksessa D-arvon seuranta on tärkeää. Sitä seurataan tarkasti, jotta lehmien ruuansulatus toimisi ihanteellisesti. Tavoitteena olisi saada nurmesta myös niin energiapitoinen, ettei kustannuksiltaan kalliimpaa viljaa tarvitsisi käyttää paljoa.
– Meillä lehmät tykkäävät selvästikin vähän kuitupitoisemmasta tavarasta. Jos rehu on liian sulavaa, tulee ongelmia lehmien mahojen kanssa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Tyytyminen pysähtyneisyyteen ei ole Timo Viinamäelle mahdollista. Hänellä on aina oltava jokin projekti meneillään.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
Olen ollut maitotilallinen kohta 15 vuotta, mieheni jo 19 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme kehittäneet tilaamme kohti uutta navettaa. Se on ollut koko ajan selviö, sillä parsinavettojen aikakausi ei tule jatkumaan meidän eläkeikäämme asti. Strategia on ollut, että mennään täysiä eteenpäin, koska kumpikaan ei ole halunnut luopua lehmistä ja maidontuotannosta missään vaiheessa. Kymmenen vuoden aikana
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
