Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Hoitajan on tiedettävä, mitä eläimiä kiimojen osalta tarkkaillaan. Tilalla olisi hyvä olla sovitut kirjaamis- ja ohjeistamismenetelmät, että tarvittavat tiedot ovat kaikkien saatavilla.
Eläinten tarkkailu ja havainnointi auttavat karjan kokonaisuuden hahmottamisessa ja tekevät työstä mielenkiintoista. Hyvällä tarkkailulla tehdään yhdessä karjanpidon tulevaisuutta.
Tiinehtymisen viivästyessä matalan maitotuotoksen tai ummessaolon aika pitenee ja eläin alkaa herkästi lihoa. Se altistaa monille aineenvaihduntasairauksille ja maksan rasvoittumiselle, mikä ilmenee hankalina ja hintavina ongelmina poikimisen jälkeen.
Poikimavälin piteneminen aiheuttaa taloudellisia tappioita ja lehmän elinikäistuotos pienenee. Karjan uudistamiskustannus kasvaa, jos utareeltaan terve lehmä joudutaan poistamaan tiinehtymättömyyden takia.
Nykyisin eläimiä tarkkaillaan automaattisesti monin eri tavoin. Siitä on suuri hyöty päivittäisissä työtehtävissä, kun aikaa ja tahtoa riittää raporttien antaman tiedon hyödyntämiseen ja tehokkaan tuotantokierron ylläpitoon. Kiireen keskellä kiimattomuus saattaa helposti jäädä huomaamatta.
Lomituksen alkaessa tarvitaan lisäksi tehtäväksi antaminen ja tehtäväksi ottaminen.
Naudalla on jatkuva kiimakierto, joka on monen eri hormonin yhteistoiminnan tulosta. Kiimojen väli on 18–24 vuorokautta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
Olen ollut maitotilallinen kohta 15 vuotta, mieheni jo 19 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme kehittäneet tilaamme kohti uutta navettaa. Se on ollut koko ajan selviö, sillä parsinavettojen aikakausi ei tule jatkumaan meidän eläkeikäämme asti. Strategia on ollut, että mennään täysiä eteenpäin, koska kumpikaan ei ole halunnut luopua lehmistä ja maidontuotannosta missään vaiheessa. Kymmenen vuoden aikana
