Salmelan maitotilalla laajennettiin ja remontoitiin vanha parsinavetta nykyaikaiseksi robottipihatoksi viime kesänä. Suuri investointi paransi merkittävästi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvointia.
Salmeloiden luotsaama maitotila sijaitsee Perhossa, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Viime keväänä tilalla aloitettiin mittava investointi ja remonttiprojekti, kun vuosien aikana 63-paikkaiseksi laajennettua parsinavettaa ryhdyttiin laajentamaan lisää ja muuttamaan pihattonavetaksi.
– Kolmas kerta toden sanoi. Vuosien aikana suunnittelimme pihattonavettaa useaan eri otteeseen ja eri näkökulmista, mutta aina jokin esti, Lasse Salmela kertoo.
Peltopinta-ala rajasi investoinnin yhden robotin kokoluokkaan. Jo viisi vuotta sitten ensimmäisellä suunnittelukierroksella ajatuksena oli laajentaa navettaa ja muuttaa parsinavetta pihatoksi. Esteeksi tuli liian pieni sopimusmaitomäärä, eikä ely puoltanut investointia.
Toisella kerralla vuonna 2022 suunnitelmana oli rakentaa kokonaan uusi yhden robotin navetta. Silloin metsäkatoasetus torppasi hankkeen, eikä rahoittaja lähtenyt mukaan.
Kolmannella kerralla pankki suhtautui hankkeeseen alusta asti kannustavasti.
– Laadimme samanlaisen, mutta päivitetyn suunnitelman kuin ensimmäisellä kerralla ja siihen sekä pankki että ely-keskus olivat tyytyväisiä.
Alkuvuodesta 2025 Salmelat esittelivät rahoittajalle yhdessä Wiklin kanssa laaditun suunnitelman. Se käsitti parsinavetan remontoimisen yksiriviseksi pihattonavetaksi ja sen jatkoksi kolmirivisen 42 parsipaikan ja 500 neliömetrin laajennusosan, lypsyrobotin ja automatisoidun ruokintalaitteiston.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Alkuvuodesta piti pakkasta ja sitten lumet sulivat nopeasti. Sään vaihtelut talvella ovat olleet meillä taas aikamoinen haaste niin maatilalla, teurastamolla kuin biokaasulaitoksellakin. Navettojen kuivittaminen ja eläinten puhtaanapito teettää lisätöitä, kun eilen kaikki jäätyi ja tänään taas suli. Olemme lisänneet kuivikkeiden määrää ja nopeuttaneet kiertoa. Juomakuppien vastukset ovat olleet kovilla, rehukin on meinannut jäätyä. Eläinten hyvinvointi
Emakon maitokuume syntyy usein usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Riittävä vesi, tasapainoinen ruokinta ja sopivat olosuhteet auttavat ehkäisemään ongelmaa.
Maitokuume vaarantaa emakon ja sen vastasyntyneiden porsaiden hengen ja terveyden. Sairauden ennaltaehkäisy, nopea tunnistaminen ja viipymätön hoitaminen on tärkeää.
Viljelyssä hyödynnettävä hevosenlanta kannattaa käsitellä asianmukaisesti kompostoimalla. Toinen vaihtoehto on lannan hygienisointi ja tuotteistaminen myyntiin, mikä vaatii laitoshyväksynnän. Mikkeliläinen talli hygienisoi hevoslannasta itselleen kuiviketta ja myytävää kierrätyslannoitetta.
Päivi ja Jouni Kaustisen uusi navetta on ollut käytössä neljä kuukautta. Päivi kertoo juttusarjan viidennessä osassa, kuinka ensimmäiset kuukaudet uudessa navetassa ovat sujuneet ja miten valitut ratkaisut ovat toimineet. Ja miten kustannusarvio toteutui.
Lehmien ruuansulatuksen metaanipäästöjä alentavasta 3-nitroksipropanolista (3-NOP) on tehty useita tutkimuksia maailmalla ja nyt myös Suomessa. Päästöt vähenevät, mutta käytön turvallisuus aiheuttaa huolta myös meillä.
