Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Vuoden 2025 alkupäivinä Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli rekisteröity yhteensä 737 peltomaakauppaa tammi–marraskuulta 2025. Niiden mediaanihinta oli 8 619 euroa/hehtaari ja keskimääräinen hinta 8 819 euroa hehtaarilta. Vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoihin kertyi noin 700 kauppaa.
Kaupat päivittyvät kiinteistökauppatilastoon noin kuukauden viiveellä, eli tammikuun lopulla rekisteriin tilastoituu vielä useita kauppoja, jotka on tehty loppuvuodesta.
Yhteensä vuodelta 2024 Maanmittauslaitos tilastoi 761 kiinteistökauppaa, joissa kohteena oli yksinomaan viljeltyä, rakentamatonta maata yli kaksi hehtaaria. Niiden mediaanihinta oli 8 974 euroa ja keskimääräinen hinta 9 090 euroa hehtaarilta.
Oheisen Suomen kartan maakuntakohtaiset tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 5.1.2026: maakunnassa maksettu mediaanihinta, kauppojen lukumäärä ja kauppojen keskimääräinen pinta-ala tammi–marraskuulta vuonna 2025.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä lukua. Se kuvaa lukujoukon tyypillisintä arvoa paremmin kuin keskiarvo, erityisesti silloin, kun lukuja on joukossa vähän.
Edellisvuoden tapaan eniten peltomaakauppoja tehtiin jälleen Etelä-Pohjanmaalla: 150 kauppaa ylitti maakunnassa vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoidun lukumäärän. Toisena kauppamäärissä oli jälleen Pohjois-Pohjanmaa, mutta vähän edellisvuotta pienemmällä luvulla, 91 kaupalla. Varsinais-Suomessa kauppoja tehtiin jälleen kolmanneksi eniten, 83 kappaletta, lähes sama määrä kuin vastaavana aikana vuonna 2024.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
