Maatilalle tulee uusi työntekijä tai uusi kone, ja käyttäjä pitää perehdyttää koneen turvalliseen ja oikeaan käyttöön. Viiden askeleen perehdytystekniikkaa voi soveltaa muidenkin töiden opastukseen.
Aputyöntekijöiden perehdyttäminen tulee ajankohtaiseksi monella maatilalla kesän lähestyessä. Usealle maatilayrittäjälle tai ensimmäistä kertaa työnantajana toimiessa ei ole välttämättä aina itsestään selvää, mitä asioita uudelle työntekijälle tai uuden koneen käytöstä tulee muille kertoa.
Tässä esiteltyä perehdytystekniikkaa voi soveltaa konetöiden lisäksi myös muiden maatilan töiden perehdyttämiseen ja työn opastamiseen.
Jokainen maatilan uusi tai vähän kokeneempikin henkilö tarvitsee lisäperehdytystä uusien koneiden käyttöön jossakin vaiheessa. On tavallista, että tilalle hankitussa uudessa tai miksei vanhassakin koneessa on toimintoja, joiden käyttöön koneen käyttäjä ei ole tottunut tai joiden käyttö on niin harvinaista, että niitä joutuu palauttelemaan mieleen.
On syytä muistaa, että piittaamattomuus perehdyttämisessä koneen käyttöön näkyy helposti konetapaturmatilastoissa.
Erityisesti uuden koneen tullessa tilalle on maatilayrittäjän aina itse ensin perehdyttävä koneeseen ja sen jälkeen opastettava muita koneen käyttäjiä. Tietyn työvaiheen opastamisessa tarkoituksena on antaa työntekijälle riittävät tiedot ja taidot työvaiheiden turvallista toteutusta varten.
Hyvän perehdyttämisen ja opastuksen lopputuloksena työntekijä oppii nopeammin koneella työskentelyn ja työ sujuu suuremmalla todennäköisyydellä ilman häiriöitä ja vaaratilanteita.
Hyvä koneen käytön opastus vaikuttaa työturvallisuuteen, työn sujuvuuteen, laatuun, mielekkyyteen ja viime kädessä jopa kannattavuuteenkin.
Ensin työn tavoite ja koneella tehtävä työtehtävä käydään lävitse suusanallisesti ja pyydetään työntekijää toistamaan, mitä työssä on tarkoitus tehdä. Tämän jälkeen työvaihe näytetään ja pyydetään uudestaan selostamaan, mitä koneella tehtiin. Tämän jälkeen annetaan työntekijän kokeilla koneen käyttöä ja annetaan palaute, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Uuden työntekijän koneen käyttöä tulee seurata ja tämän työskentelyä korjata, kunnes työ alkaa sujua.
Työnantajan on huolehdittava työntekijän riittävästä työnopastuksesta ja turvallisuudesta jo työturvallisuuslainkin (2002/738) perusteella. Nuoria työntekijöitä koskee laki nuorista työntekijöistä (998/1993), ja alle 18-vuotiaiden työn opastuksessa on oltava erityisen huolellinen.
Nuorilla ei saa teettää töitä, joissa on ilmeinen tapaturman tai työperäisen sairastumisen riski: esimerkiksi viallinen laite, suojainten puute, koneen käyttö ilman perehdytystä, heikko suojautuminen taudinaiheuttajilta ja niin edelleen.
Tärkein oppi koneen käyttöön saadaan koneen käyttöohjeesta. Jos se on hävinnyt, useimpia koneiden käyttöohjeita pystyy tilaamaan netistä. Mistä tahansa koneesta on kysymys, kannattaa tutustua huolellisesti koneen käyttötarkoitukseen, turvallisuusohjeeseen ja itse käyttöohjeeseen.
Lisäksi koneen huolto-ohjeet luetaan hyvinkin tarkkaan, sillä viimeistään vikojen ja häiriöiden ilmaantuessa viallinen kone ei liikahda ilman niitä.
Perehdyttämisen kannalta tärkeää on sekä perehdyttäjän että perehdytettävän henkilön asenne turvallisuuteen. Se on tärkeä osa maatilalla vallitsevaa työturvallisuuskulttuuria.
Luonnonvarakeskuksen koneturvallisuusraportissa vuonna 2016 viljelijät pitivät itse omaa asennettaan kolmanneksi tärkeimpänä koneiden käyttöturvallisuustekijänä. Toiseksi tärkein tekijä oli koneiden huoltotoimien helppous tai hankaluus, ja tärkein turvallisuustekijä liittyi koneiden käyttöönotto-opastukseen.
Useat konevalmistajat ja maahantuojat ovatkin lisänneet viime vuosina koneiden käyttöopastuksia ja perehdytyskursseja koneiden ostajille. Niissä kannattaa käydä.
Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa.
Lähteitä: Leppälä, J., Nysand, M., Ronkainen, A., Suokannas, A., & Rautiainen, R. 2023. Turvallisuusviestinnän vaikutus maatalousalan konetapaturmiin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2002/738
ttk.fi/nuorten-perehdyttaminen-tyopaikalla/
Leppälä, J., Nysand, M., Ronkainen, A., Kauppi, K., Tuunanen, L., Mäittälä, J., Kotilainen, E., Rautiainen, R. 2016. Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 43/2016. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Osamaksurahoitus on edelleen yleisin tapa hankkia traktori tai puimuri, mutta leasingin käyttö yleistyy. Molemmissa tavoissa on hyvät puolensa ja valintaan vaikuttavat myös tilakohtaiset seikat. Traktorin voi myös vuokrata.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Ilmaston lämpeneminen on parantanut suomalaisen maa- ja metsätalouden kilpailukykyä, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Sama kehitys jatkuu, mutta sään ääri-ilmiöihin pitää varautua.
Syysöljykasvien kylvö onnistuu monella eri tavalla. Tärkeintä on saada syksyllä aikaan sopivan tiheä ja rehevä kasvusto, jolla on talvesta selvittyään hyvät eväät sadontuottoon. Lasse Matikainen, Risto Tupi ja Mikko Kaase kertovat viljelykokemuksistaan.
Punkalaitumelainen Levoniemen tila kuuluu välikasvien käytön uranuurtajiin Suomessa. Puinnin jälkeen syksyllä kylvettävät välikasvit ovat tuoneet uutta kasvupuhtia peltoon ja keskimäärin tuhannen kilon sadonlisän hehtaarilta.
Palveluntarjoajat toimittavat maatilalle akkujärjestelmän, ohjaavat sen käyttöä ja hoitavat kaupankäynnin Fingridin suuntaan. Akkubuumin keskellä on kuitenkin syytä liikkua realistisin odotuksin. Kasken tilalle asennettiin akut viime syksynä.
Luonnonarvokauppa herättää kasvavaa kiinnostusta maanomistajissa, yrityksissä ja luonnonhoidon asiantuntijoissa. Osapuolet voivat sopia keskenään suojelutoimista ja niistä maksettavista korvauksista. Hyvinkäällä on yksi ensimmäisistä toteutetuista kohteista.
Ruotsissa kehitetty Drever 120 -prototyyppi pyrkii ratkaisemaan maatalouden työn ja energiankulutuksen haasteita vähentämällä dieselriippuvuutta ja automatisoimalla aikaa vieviä peltotöitä.
