Pomoksi pomon paikalle

Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-­arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua.

Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja. Maataloustöitä harjoittelutilalla varmasti opitaan tekemään, mutta silläkin on iso merkitys, millaisen kuvan nuori saa työelämästä, johtamisesta ja johdettuna olemisesta. Näin silloinkin, kun nuori ei jatkakaan uraansa palkkatöissä vaan ostaa työpaikkansa, siis kotitilansa, edelliseltä sukupolvelta. Tosin siinä tapauksessa hän saattaakin yllättäen löytää itsensä pomon paikalta.

Työyhteisön, vaikka pienenkin, johtaminen vaatii tiettyjä taitoja, joiden opettelu ei välttämättä näyttele kovin isoa roolia maatalousalan opinnoissa. Eikä johtamistaitojen oppiminen aina edes kiinnosta itse ja yksin puurtamaan tottunutta maatalousyrittäjää. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen voi kuitenkin tulla ajan­kohtaiseksi maatilayrityksen kasvun myötä. Samalla se voi pelottaa – entä jos tuleekin kallis virherekrytointi?

Hyvä uutinen on, että johtamiseen löytyy sekä neuvoja että vertaistukea. Aika pitkälle pääsee jo lainsäädännön ohjeita noudattamalla, ja osan pilkuntarkoista pomon tehtävistä voi ulkoistaa esimerkiksi tilitoimistolle, kuten kerrotaan artikkelissa Avaimet onnistuneeseen rekrytointiin. Tietoa ja vertaistukea saa muun muassa Maaseudun Työnantajaliitosta.

Työnantajan johtamisosaamisella on merkitystä työntekijän kannalta. Hyvä tai huono työnantajamaine leviää ja kantaa – siis jopa vuosikymmenten päähän. Kun maatalous­töitä osaavia tekijöitä on yhä vähemmän tarjolla, hyvän pomon maatilalla on sekä veto- että pitovoimaa. Tästä on mainio esimerkki hyvinkääläinen Wennborgin marjatila, joka työllistää tänä vuonna noin 350 työntekijää sesonkityövoima mukaan lukien. Yrittäjät Jarkko Hietanen ja Laura Soupas vinkkaavat virherekrytointia pelkäävää tekemään hyvät työsopimukset, joissa on koeaika, sekä satsaamaan perehdytykseen ja työnohjaukseen. He korostavat myös työpaikalla viihtymisen merkitystä. Yhteisöllisyyteen panostaminen tuo hyvää mieltä, muttei maksa paljoa.

Johtaminen, pääkirjoitukset

Anne Penttilä

Kirjoittaja on Maatilan Pellervon toimituspäällikkö.