Yhä useampi maatila toimii myös työnantajana. Työntekijöiden tyytyväisyys syntyy mielenkiintoisista töistä ja sopivasta työmäärästä.
Koivurannan tilalla Maaningalla pyöritetään 284 lehmän, neljän lypsyrobotin, kahden yrittäjän ja neljän työntekijän kokonaisuutta. Keskeinen osa yrittäjien Hanna ja Niko Mähösen työnkuvaa on työntekijöiden johtaminen ja henkilöstöasioiden hoitaminen.
– Meillä on käynyt hyvä onni työntekijöiden saamisessa. Hyviä työntekijöitä on aina löytynyt ja työsuhteet ovat olleet pitkiä. Työntekijämme ovat silti nuoria, sillä vanhin heistä on vasta 28-vuotias. Työntekijöistä kaksi työskentelee karjanhoitajina ja kaksi konekuskeina. Lisäksi on muutamia sesonkityöläisiä, henkilöstöasioista päävastuun kantava Hanna Mähönen kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Sotakorvausvuodet näkyivät lehden sivuilla yhä useampina artikkeleina hevosten hoidosta ja puutavaran ajosta. Koneet alkoivat tulla avuksi raivaukseen ja pelloille, ja suomalaisten itsetuntoa nostatti AIV-rehukeksinnöstä pokattu Nobel-palkinto.
