Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Kaistasekaviljelyn avulla viljelijä voi varmistaa, että yhä vaihtelevammissa sääoloissa pelto tuottaa edes jotain satoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo.
– Jos pellossa kasvaa vain yhtä kasvia, on riski sille, ettei saada mitään satoa korjattua.
Yksinkertaisimmillaan kaistasekaviljely on sitä, että viljelijä vuorottelee pellollaan kahta tai useampaa kasvia kylvökoneen levyisinä kaistoina. Palkokasvin sitoman typen hyödyntäminen toiselle kasville vaatii kuitenkin selvästi kapeammat kaistat.
Tutkijat perehtyivät kaistasekaviljelyyn Luken koordinoimassa LuoVaMix-hankkeessa, joka päättyi vuosi sitten marraskuussa. Luken pelloilla Jokioisilla tehdyissä kokeissa härkäpapurivien välissä kasvoi syysohraa tai -vehnää.
– Kylvimme vuorotellen neljä riviä viljaa ja neljä riviä palkokasvia. Kylvöä suunnitellessa on hyvä miettiä korjuuta, koska kaistasekaviljely on tavanomaista mutkikkaampi menetelmä.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa luomuviljelyn viljelyvarmuutta ja ilmastokestävyyttä sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla.
Kaistasekaviljelyssä viljelijä voi käyttää tavallista kylvökonetta. Kahden kasvin kaistakylvö samalla ajokerralla onnistuu helposti sellaisella kylvölannoittimella, joka sijoittaa etu- ja takasäiliöistä siemenet samoihin riveihin samojen vantaiden kautta.
– Meidän kokeessamme vehnän tai ohran siemenet kylvettiin siemensäiliöstä ja härkäpapu meni lannoitesäiliön kautta. Tällöin pelto piti lannoittaa eri ajokerralla ennen kylvöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Tilojen välinen yhteistyö tehostaa viljelykiertoa ja pakkaamotoimintaa. Yhteistyön voimaa hyödyntää avomaan luomuvihanneksia Mikkelin Haukivuorella tuottava Kalliolan Luomu.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta. Vuosi
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
