Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Viime vuosina tehdyt tutkimukset ja viljelijöiden kokemukset osoittavat, että pelkkä kyntö ei yleensä riitä pitämään juolavehnää kurissa. Torjunta onnistuu tehokkaammin yhdistelemällä eri keinoja, kuten suunnitelmallista vuoroviljelyä ja juolannostimen käyttöä kesannoinnin yhteydessä tai kasvukauden ulkopuolella.
Viljelykiertoon pitäisi pystyä sisällyttämään kasveja, jotka kilpailevat riittävän hyvin juolavehnän kanssa. Esimerkiksi ruis on hyvä valinta, koska se kasvattaa jo syksyllä tiheän kasvipeitteen ja on keväällä valmiina kasvuun heti kasvukauden alussa.
Torjuntamenetelmien taloudellisuus vaihtelee. Esimerkiksi suorakylvö on kone- ja työvoimakustannuksiltaan edullista, mutta sadon laatu ja määrä voivat kärsiä, jos juolavehnä pääsee valloilleen. Monimuotoisilla viljelykierroilla ja järkevällä koneiden yhteiskäytöllä voi parantaa sekä kustannustehokkuutta että torjunnan tuloksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa kolmevuotisessa Juotvai-hankkeessa tutkittiin vuosina 2021–2023 muokkausmenetelmien tehoa juolavehnän torjunnassa kevätviljan viljelyssä ja erilaisissa viljelykierroissa. Kattavan näkemyksen saamiseksi kokeita järjestettiin Jokioisissa, Ypäjällä, Inkoossa ja Siikajoella erilaisilla maalajeilla.
Yhdessä koesarjassa muokkausmenetelmiä verrattiin kahteen glyfosaattiin perustuvaan menetelmään. Toinen oli suorakylvö, jossa käytetään glyfosaattia ja toinen oli perinteinen kynnön ja glyfosaatin yhdistelmä. Mekaanisissa menetelmissä käytettiin Kvickfinn-juolannostinta, Allrounder-kultivaattoria, kyntöä ja näiden yhdistelmiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
