Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suomalaistilalla.
Lehtolan tilan pihapiiriä ympäröivät avarat, yhtenäiset peltolohkot. Harvalla viljelijällä lähes koko peltoala on tilakeskuksen kyljessä. Kauimmaiselle lohkollekaan matkaa ei kerry kolmea kilometriä.
Isohkojen lohkojen vuoksi työskentely pellolla sujuu. Maalajeja löytyy joka lähtöön, mutta suurin osa on runsasmultaisia savimaita ja kolmasosa hikevämpää hietamaata.
Tänä vuonna Polo viljeli KWS:n Jethro-hybridiruista vajaan 25 hehtaarin alalla. Oikukkaasta kasvukaudesta huolimatta sato oli määrällisesti ja laadullisesti hyvä. Ruista tuli 9 421 kiloa hehtaarilta, hehtolitrapaino vaihteli 79–80,5 välillä ja sakoluvut 190–220, isäntä toteaa kiitollisena.
– Hyvältähän tämä näyttää, mutta ehkei ihan kolmen parhaan satovuoden kärkeen päästäne, isäntä arvioi heinäkuun lopulla.
Talvesta ruis selvisi aika hyvin, mutta kevään kylmyydestä toipuminen kesti pitkään. Toukokuun alussa useana yönä oli maan pinnassa liki kymmenen astetta pakkasta, mikä kuritti jo hyvään kasvuun ehtineitä kasvustoja. Syksyllä tehdystä torjunnasta huolimatta lumihomeen vioituksia löytyi peltojen varjoisista nurkista sekä kinostumiskohdista.
Hybridiruis on aktiivisen viljelijän kasvi. Sen viljely edellyttää säntillisyyttä jokaisessa työvaiheessa sekä kasvustojen tarkkaa seurantaa.
– Kasvinsuojeluruisku on kovassa käytössä. Ruislohkolla ajokertoja voi tulla kuusikin, kun lehtilannoitteiden levitykset luetaan mukaan. Hankin jokin aika sitten ajettavan, työleveydeltään 36-metrisen ruiskun, mikä helpottaa ja nopeuttaa hommaa oleellisesti.
Polo suosii viljelyssään enimmäkseen kevytmuokkausta. Rukiin hän perustaa kuitenkin yleensä kynnettyyn maahan varsinkin, jos esikasvina on ollut vilja.
– Suorakylvöäkin olen kokeillut, mutta siitä minulla ei ole kovin hyviä kokemuksia. Osin se voi johtua siitä, että maalajit lohkojeni sisällä vaihtelevat suuresti.
Hybridirukiin viljelyssä kaikki lähtee hyvästä perustamisesta: huolellisesta muokkauksesta, maan tasaamisesta, tarkasta kylvöstä sekä tarvittaessa jyräyksestä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-Media on saanut riveihinsä uuden tekijän, kun Anu Artjoki aloitti elokuussa Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon tuottajana Rita Lahden jäädessä vanhempainvapaalle.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
