Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suomalaistilalla.
Kimmo Polo on tämän vuoden ruissatoon erittäin tyytyväinen. Satoa tuli yli 9 400 kiloa hehtaarilta. Hyvää tavaraa tuli kaikin puolin, eikä joukossa ollut torajyviä eikä roskaa, vaikka lakopaikkojakin oli.
Lehtolan tilan pihapiiriä ympäröivät avarat, yhtenäiset peltolohkot. Harvalla viljelijällä lähes koko peltoala on tilakeskuksen kyljessä. Kauimmaiselle lohkollekaan matkaa ei kerry kolmea kilometriä.
Isohkojen lohkojen vuoksi työskentely pellolla sujuu. Maalajeja löytyy joka lähtöön, mutta suurin osa on runsasmultaisia savimaita ja kolmasosa hikevämpää hietamaata.
Tänä vuonna Polo viljeli KWS:n Jethro-hybridiruista vajaan 25 hehtaarin alalla. Oikukkaasta kasvukaudesta huolimatta sato oli määrällisesti ja laadullisesti hyvä. Ruista tuli 9 421 kiloa hehtaarilta, hehtolitrapaino vaihteli 79–80,5 välillä ja sakoluvut 190–220, isäntä toteaa kiitollisena.
– Hyvältähän tämä näyttää, mutta ehkei ihan kolmen parhaan satovuoden kärkeen päästäne, isäntä arvioi heinäkuun lopulla.
Talvesta ruis selvisi aika hyvin, mutta kevään kylmyydestä toipuminen kesti pitkään. Toukokuun alussa useana yönä oli maan pinnassa liki kymmenen astetta pakkasta, mikä kuritti jo hyvään kasvuun ehtineitä kasvustoja. Syksyllä tehdystä torjunnasta huolimatta lumihomeen vioituksia löytyi peltojen varjoisista nurkista sekä kinostumiskohdista.
Hybridiruis on aktiivisen viljelijän kasvi. Sen viljely edellyttää säntillisyyttä jokaisessa työvaiheessa sekä kasvustojen tarkkaa seurantaa.
– Kasvinsuojeluruisku on kovassa käytössä. Ruislohkolla ajokertoja voi tulla kuusikin, kun lehtilannoitteiden levitykset luetaan mukaan. Hankin jokin aika sitten ajettavan, työleveydeltään 36-metrisen ruiskun, mikä helpottaa ja nopeuttaa hommaa oleellisesti.
Kuivuri on rakennettu monessa osassa. Parhaillaan on rakenteilla uusia siiloja.
Huolellinen pohjatyö
Polo suosii viljelyssään enimmäkseen kevytmuokkausta. Rukiin hän perustaa kuitenkin yleensä kynnettyyn maahan varsinkin, jos esikasvina on ollut vilja.
– Suorakylvöäkin olen kokeillut, mutta siitä minulla ei ole kovin hyviä kokemuksia. Osin se voi johtua siitä, että maalajit lohkojeni sisällä vaihtelevat suuresti.
Hybridirukiin viljelyssä kaikki lähtee hyvästä perustamisesta: huolellisesta muokkauksesta, maan tasaamisesta, tarkasta kylvöstä sekä tarvittaessa jyräyksestä.
Tilaajille
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.