Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suomalaistilalla.
Lehtolan tilan pihapiiriä ympäröivät avarat, yhtenäiset peltolohkot. Harvalla viljelijällä lähes koko peltoala on tilakeskuksen kyljessä. Kauimmaiselle lohkollekaan matkaa ei kerry kolmea kilometriä.
Isohkojen lohkojen vuoksi työskentely pellolla sujuu. Maalajeja löytyy joka lähtöön, mutta suurin osa on runsasmultaisia savimaita ja kolmasosa hikevämpää hietamaata.
Tänä vuonna Polo viljeli KWS:n Jethro-hybridiruista vajaan 25 hehtaarin alalla. Oikukkaasta kasvukaudesta huolimatta sato oli määrällisesti ja laadullisesti hyvä. Ruista tuli 9 421 kiloa hehtaarilta, hehtolitrapaino vaihteli 79–80,5 välillä ja sakoluvut 190–220, isäntä toteaa kiitollisena.
– Hyvältähän tämä näyttää, mutta ehkei ihan kolmen parhaan satovuoden kärkeen päästäne, isäntä arvioi heinäkuun lopulla.
Talvesta ruis selvisi aika hyvin, mutta kevään kylmyydestä toipuminen kesti pitkään. Toukokuun alussa useana yönä oli maan pinnassa liki kymmenen astetta pakkasta, mikä kuritti jo hyvään kasvuun ehtineitä kasvustoja. Syksyllä tehdystä torjunnasta huolimatta lumihomeen vioituksia löytyi peltojen varjoisista nurkista sekä kinostumiskohdista.
Hybridiruis on aktiivisen viljelijän kasvi. Sen viljely edellyttää säntillisyyttä jokaisessa työvaiheessa sekä kasvustojen tarkkaa seurantaa.
– Kasvinsuojeluruisku on kovassa käytössä. Ruislohkolla ajokertoja voi tulla kuusikin, kun lehtilannoitteiden levitykset luetaan mukaan. Hankin jokin aika sitten ajettavan, työleveydeltään 36-metrisen ruiskun, mikä helpottaa ja nopeuttaa hommaa oleellisesti.
Polo suosii viljelyssään enimmäkseen kevytmuokkausta. Rukiin hän perustaa kuitenkin yleensä kynnettyyn maahan varsinkin, jos esikasvina on ollut vilja.
– Suorakylvöäkin olen kokeillut, mutta siitä minulla ei ole kovin hyviä kokemuksia. Osin se voi johtua siitä, että maalajit lohkojeni sisällä vaihtelevat suuresti.
Hybridirukiin viljelyssä kaikki lähtee hyvästä perustamisesta: huolellisesta muokkauksesta, maan tasaamisesta, tarkasta kylvöstä sekä tarvittaessa jyräyksestä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Ylitalon tilalla Evijärven Särkikylässä viljellään suomalaisen viljan alkuperäislajiketta elintarvikkeeksi ja rehuksi hevosille.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
