Viime talvena seurasimme hiki otsalla ja kynsiä pureskellen sähköpörssin hintakäyrää ja uutisointia Olkiluodon kolmosreaktorin käynnistymisen viivästyksistä. Eikä ihme, onhan Olkiluoto kolmosen sähkön vuosituotto 12 terawattituntia, ja se kattaa noin 14 prosenttia koko Suomen sähköntarpeesta. Onneksi talvi oli leuto eivätkä pahimmat ennusteet sähkön hinnasta toteutuneet, ja reaktorikin saatiin lopulta täyteen vauhtiin huhtikuussa.
Vertailun vuoksi Suomen kotieläintilat tuottavat lantaa 17,3 miljoonaa tonnia vuodessa ja lisäksi ylijäämänurmia, joiden yhteinen biokaasupotentiaali olisi peräti neljän terawattitunnin luokkaa, laskee Suomen Biokierto & Biokaasu ry. Siis kolmannes O3:sta. Eikä luku sisällä vielä sellaisia peltobiomassoja, joita voitaisiin viljellä haittaamatta rehun tai ruuan tuotantoa. Niistäkin olisi saatavissa useita terawattitunteja. Pelkästään suomalaisten kotieläintilojen lantaloissa lilluu ja haisee vajaahyödynnetty kansallinen energiavaranto.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 5,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Nautojen hengitystietulehdukset aiheuttavat ongelmia ympäri maailman, niin myös Suomessa. Erityisen alttiita sairastumiselle ovat vasikat, koska niiden elämässä on lukuisia altistavia tekijöitä.
