Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Liperissä lihakarjatilaa pitävä Vesa Eronen otti yrittäjävastuun harteilleen vuonna 1998. Aikaan, jolloin vapaa sähkökauppa otti ensiaskeleitaan. Kilpailua oli, mutta sähköenergian hinnat pysyivät vakaina ja matalina pitkään tälle vuosituhannelle asti.
– Sähkön hintaan ei tarvinnut kiinnittää juurikaan huomiota. Määräaikaiset ja kiinteähintaiset sopimukset olivat toimiva valinta.
Turbulenssin tuulet alkoivat puhaltaa viime vuosikymmenellä, jolloin Eronen oli ottanut jo tuntumaa kelluvaan pörssisähköön. Nopeasti ja voimakkaasti heiluvien hintojen pyörteessä hän koki tarvetta päästä vaikuttamaan itse enemmän hankkimansa sähkön hintaan. PKS Sähkökauppa tarjosi tähän saumaan sopivaa Priima Plus -tuotetta.
– Nyt kiinnitän sähkön hintaa sillä hetkellä ja niin pitkälle kuin siltä tuntuu. Käytän kiinnitykseen pääosin sähköpörssin kolmen kuukauden tuotetta. Nyt minulla on hinta kiinni kokonaan vuoden 2027 kesäkuun loppuun asti.
Nautakarjatilalla kuluu sähköä keskimäärin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Käyttö on melko tasaista läpi vuoden ja ilmastointi haukkaa kulutuksesta merkittävän osan. Eronen korostaa, että sähkö on yksi osa kokonaiskustannuksia ja se ansaitsee oman huomionsa sekä siivunsa ajankäytöstä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Lähes 150 ihmistä kierteli syyskuun lopussa Kallioniemen tilan pellolla Iisalmessa tutkimassa viljelijöiden tuunaamia traktoreita ja työkoneita Koneet nykyaikaan -päivässä. Uusi on kallista, fiksu keksii vanhalle keinot.
Yritystoiminnassa saattaa silloin tällöin tulla eteen tappiollinen vuosi. Sen kulut eivät jää omaan piikkiin, sillä verotuksessa vahvistetun tappion voi vähentää seuraavien vuosien voitollisista tuloksista.
Yhteiskoneita voi omistaa monella tavalla. Osakeyhtiö on vielä harvinainen tapa järjestää maatilojen koneyhteistyö. Yhtiö selkeyttää yhteistoiminnan pelisääntöjä. Se voi myös ansaita urakoimalla ja saada lainaa koneinvestointiin yksittäistä tilaa helpommin. Lainan takaisinmaksukin voi sujua nopeammin.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
