Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Liperissä lihakarjatilaa pitävä Vesa Eronen otti yrittäjävastuun harteilleen vuonna 1998. Aikaan, jolloin vapaa sähkökauppa otti ensiaskeleitaan. Kilpailua oli, mutta sähköenergian hinnat pysyivät vakaina ja matalina pitkään tälle vuosituhannelle asti.
– Sähkön hintaan ei tarvinnut kiinnittää juurikaan huomiota. Määräaikaiset ja kiinteähintaiset sopimukset olivat toimiva valinta.
Turbulenssin tuulet alkoivat puhaltaa viime vuosikymmenellä, jolloin Eronen oli ottanut jo tuntumaa kelluvaan pörssisähköön. Nopeasti ja voimakkaasti heiluvien hintojen pyörteessä hän koki tarvetta päästä vaikuttamaan itse enemmän hankkimansa sähkön hintaan. PKS Sähkökauppa tarjosi tähän saumaan sopivaa Priima Plus -tuotetta.
– Nyt kiinnitän sähkön hintaa sillä hetkellä ja niin pitkälle kuin siltä tuntuu. Käytän kiinnitykseen pääosin sähköpörssin kolmen kuukauden tuotetta. Nyt minulla on hinta kiinni kokonaan vuoden 2027 kesäkuun loppuun asti.
Nautakarjatilalla kuluu sähköä keskimäärin 300 000 kilowattituntia vuodessa. Käyttö on melko tasaista läpi vuoden ja ilmastointi haukkaa kulutuksesta merkittävän osan. Eronen korostaa, että sähkö on yksi osa kokonaiskustannuksia ja se ansaitsee oman huomionsa sekä siivunsa ajankäytöstä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
