Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Säätösalaojitus ja salaojakastelu ovat tutkimuksissa osoittautuneet oivallisiksi keinoiksi vähentää sekä ravinnevalumia että kasvihuonekaasupäästöjä turvemailla. Padottaminen nostaa turvepellon pohjaveden tasoa, mikä hidastaa mikrobitoimintaa ja vähentää valuntaa.
Kivennäismailla vastaavaa tutkimusta on tehty niukemmin. Siksi asiaa selvitettiin osana monen toimijan yhteistä tutkimushanketta Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–2024.
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla -hankkeen tutkimus tehtiin kahdella vierekkäisellä noin hehtaarin kokoisella lohkolla. Kastellulla lohkolla oli käytössä säätösalaojitus, viereisellä verrokkilohkolla tavanomainen salaojitus. Kummankin lohkon ojitus oli asennettu vuonna 2015 viidentoista metrin ojavälillä metrin syvyyteen. Ojitukset olivat hyvässä kunnossa.
Peltojen maalaji oli hietaa ja hiuetta. Pellot olivat lisäksi hyvin tasaisia, sillä keskikaltevuus oli alle 0,2 prosenttia.
– Lohkot ovat kaikin puolin hyväkuntoisia. Ainoa asia, joka ei ole oppikirjaesimerkin mukainen on se, ettei syvemmällä ole heikommin vettä läpäisevää maakerrosta estämässä veden suotautumista, Salaojayhdistyksen asiantuntija, agronomi Minna Mäkelä kuvailee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
