Nelivuotinen tutkimushanke osoitti, että säätösalaojitukseen yhdistetty altakastelu kasvattaa kivennäismaalla merkittävästi satoa ja parantaa satovarmuutta. Se osoittautui järkeväksi myös ympäristökuormituksen kannalta.
Säätösalaojitus ja salaojakastelu ovat tutkimuksissa osoittautuneet oivallisiksi keinoiksi vähentää sekä ravinnevalumia että kasvihuonekaasupäästöjä turvemailla. Padottaminen nostaa turvepellon pohjaveden tasoa, mikä hidastaa mikrobitoimintaa ja vähentää valuntaa.
Kivennäismailla vastaavaa tutkimusta on tehty niukemmin. Siksi asiaa selvitettiin osana monen toimijan yhteistä tutkimushanketta Sievissä Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–2024.
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla -hankkeen tutkimus tehtiin kahdella vierekkäisellä noin hehtaarin kokoisella lohkolla. Kastellulla lohkolla oli käytössä säätösalaojitus, viereisellä verrokkilohkolla tavanomainen salaojitus. Kummankin lohkon ojitus oli asennettu vuonna 2015 viidentoista metrin ojavälillä metrin syvyyteen. Ojitukset olivat hyvässä kunnossa.
Peltojen maalaji oli hietaa ja hiuetta. Pellot olivat lisäksi hyvin tasaisia, sillä keskikaltevuus oli alle 0,2 prosenttia.
– Lohkot ovat kaikin puolin hyväkuntoisia. Ainoa asia, joka ei ole oppikirjaesimerkin mukainen on se, ettei syvemmällä ole heikommin vettä läpäisevää maakerrosta estämässä veden suotautumista, Salaojayhdistyksen asiantuntija, agronomi Minna Mäkelä kuvailee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
