Suomalaisen lampaanvillan hienoja ominaisuuksia ei hyödynnetä tekstiiliteollisuudessa, vaikka kotimaisen villan tuotantoketju on poikkeuksellisen vastuullinen. Näistä lähtökohdista ponnistaa pieni paimiolainen lankakauppa.
Paimiolaisen Piia Aaltosen neuleinnostuksesta syntyi Vuonue, lankakauppa ja brändi kainuunharmaksen ja suomenlampaan villoista kehrätyistä langoista. Ensimmäiset langat kehrättiin Aaltosen omien lampaiden villasta vuonna 2013, mutta nykyään Vuonue ostaa tuhansia kiloja suomalaista villaa lampureilta eri puolilta maata.
– Liikeidea syntyi halusta ratkaista lampureiden ylimääräisen villan ongelma, kun kuuntelin heidän kertovan, miten vaikeaa villan myynti heille on, Aaltonen muistelee yritystoimintansa alkua.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kiteeläisellä luomutilalla, pohjoiskarjalaisessa vaaramaisemassa laiduntavat ruotsalaiset turkislampaat ja ranskalaiset emolehmät. Niitä paimentavat brittiläisen paimenkoirarodun edustajat.
Tenhon suoramyyntitila on luottanut luomuun jo lähes 30 vuotta. Pellolta pöytään -ketju on todella lyhyt, sillä luomulihakarja ja luomulampaat teurastetaan omassa teurastamossa. Markkinointi hoituu nykyisin pääosin somessa.
Kun on hyvä idea ja sinnikkyyttä hioa reseptejä kerta toisensa jälkeen, onnistuu luomaan jotain erilaista ja kiinnostavaa. Pieni porilainen Vuohitila Kosket jalostaa käsityönä vuohikatraansa maidon.
Paimiolainen Perkkiön tila on oman tiensä kulkija. Kaikki eläimet emakoista ja karjuista pikkupossuihin sekä lampaisiin saavat ulkoilla ympäri vuoden. Laidunliha kulkee tilalta suoramyyntinä tiedostavien ja laatua arvostavien kuluttajien lautasille.
Lapinlehmä eli pohjoissuomenkarja on Lapin alkuperäinen nautarotu, joka kärsi menetyksiä Lapin sodassa. 1970-luvulla rotu kävi jo lähes sukupuuton partaalla.
Rakennearvostelu ja sen pohjalta tehtävä jalostustavoitteiden pohdinta on hyödyllistä jokaisessa emolehmäkarjassa. Hyvällä rakenteella on selkeä yhteys kestävyyteen, sujuviin poikimisiin, hyviin teurastuloksiin ja sen myötä tilipussiin. Tero Mustonen teki rakennearvostelun Terhi Ukkolan ja Lauri Välimäen karjassa Yli-Torniolla.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Rakenneominaisuuksien jalostus on arkipäivää kaikilla nautaroduilla, mutta kyse on paljon muustakin kuin tietyntyyppisten eläinten etsinnästä. Käytännössä kaikki rakenneominaisuuksia painottava jalostus lasketaan rakennejalostukseksi, on sitten kyse takakorkeuden alentamisesta tai vetimien paksuudesta.
Luomurehulla ruokittu ylämaankarja, omat lihajalosteet ja metsä ovat Ranualla sijaitsevan Keskitalon tilan valttikortit.
Näin tuet lypsylehmän juoksutusmahan terveyttä poikimisen jälkeen.
