Hattulalainen maanviljelijä rakensi koneen kokeillakseen luomusuorakylvön ja nurmiviljelyn yhdistämistä. Vaikka ensimmäinen kokeilu törmäsi luontoäidin realiteetteihin, niin mielessä on uusi versio.
Kyntäminen on tylsää hommaa. Ainakin, jos asiaa kysyy hattulalaiselta maanviljelijä Eero Puupolta.
– Mietin pitkään, voisiko siitä päästä eroon. Samaan aikaan katsoin, että suorakylväjän elämä näyttää helpommalta, luomua tuottava Puuppo kertoo. Pohdinnan tuloksena syntyi idea yhdistää nurmiviljely ja luomusuorakylvö.
Ajatus on niin kiinnostava, että Puuppo sai vuonna 2024 tuekseen Tuottajalle kiitos -stipendin.
Puuppo rakensi ideaa kokeillakseen protyyppikoneen, jossa yhdistyy kultivaattori ja sen päälle hitsattu kylvölannoittimen syöttölaite. Koneen kärkenä kulkee rivi kiekkoleikkureita. Niitä seuraavat jättävät kultivaattorin terät, joiden kautta siemenet siis löytävät paikkansa muokkaamattomasta maasta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Esimerkkilaskelma alla vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
