Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
Suoramyynnissä näimme mahdollisuuden tarjota ihmisille laadukasta lihaa ja samalla kertoa heille toiminnastamme ja eläimistämme, Toni Oksanen muistelee vuoden 2021 lähiruokapäivän antia.
Oksanen hoitaa kotitilaansa puolisonsa Daniela Kackinin kanssa. Tie viljatilasta kotieläintilaksi ei ollut aivan suunnitelmien mukainen. Uusi pihatto oli jo valmistunut lihanautojen loppukasvatukseen HKAgrin sopimustuottajana, kun suunnitelmat muuttuivat vuoden 2020 vaikean vasikkapulan takia. Pienten muutosten kautta pihatto korjattiin sopivaksi emolehmätuotantoa varten.
Ensimmäiset 25 erirotuista emolehmää saapuivat tammikuussa 2021 ja myöhemmin keväällä hankittiin vielä viisi tiinettä hiehoa. Emojen määrä on lisääntynyt tasaisesti oman kasvatuksen myötä. Keväällä 2026 valmistaudutaan jo 65 poikimiseen.
– Pihatossa on tilaa noin 80 emolle. Tällä hetkellä päätavoite on saada paikat täyteen, isäntä kertoo.
Tulevien emojen valinnassa suositaan hereford-angusta, kun taas pääterotuna on charolais. Karjassa alusta lähtien vaikuttaneet hereford-sonnit Paavo ja Atomi ovat jo siitostyönsä loppusuoralla, mutta 5-vuotias charolais-rotuinen Case on tarkoitus pitää vielä vuosia. Emojen keski-ikä on 7–8 vuotta.
– Pyrimme ajoittamaan hiehojen ensimmäisen poikimisen 22–26 kuukauden ikään.
Samana vuonna emojen hankinnan jälkeen tila siirtyi luonnonmukaiseen viljelyyn. Nyt eläimetkin ovat siirtymäajan jälkeen luomussa ja poistettavien eläinten liha myydään luomuna Hämeen Härkä -brändin alla suoraan tilalta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
Olen ollut maitotilallinen kohta 15 vuotta, mieheni jo 19 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme kehittäneet tilaamme kohti uutta navettaa. Se on ollut koko ajan selviö, sillä parsinavettojen aikakausi ei tule jatkumaan meidän eläkeikäämme asti. Strategia on ollut, että mennään täysiä eteenpäin, koska kumpikaan ei ole halunnut luopua lehmistä ja maidontuotannosta missään vaiheessa. Kymmenen vuoden aikana
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
