Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Suomen riistakeskuksen kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat ovat tyytyväisiä syönninestoaineen tehoon taimikon suojaamisessa. Käytännöllisesti katsoen jokainen kyselyyn vastannut ja ainetta käyttänyt aikoo levittää ainetta tulevaisuudessakin.
Trico-tuotemerkillä myytävän liuoksen tehoaineena on lampaan rasva. Se levitetään tyypillisesti puiden latvoihin ja ylimpiin oksiin, useimmiten reppuruiskulla. Menetelmän työläyttä lisää se, että käsittely pitää uusia vuosittain siihen saakka, kunnes puut ovat liian suuria hirvien ravinnoksi.
Suomen metsäkeskuksen johtamassa ja Euroopan unionin osarahoittamassa HirviDrone-hankkeessa tutkitaan, voisiko levittämisessä hyödyntää uutta teknologiaa.
– Tavoitteena on käsiteltävien taimien tunnistaminen tekoälyä ja koneoppimista hyödyntäen sekä syönninestoaineen levittäminen valittuihin taimiin droonilla. Kolmantena tavoitteena on tarkastella droonilevityksen liiketoimintapotentiaalia ja reunaehtoja, projektipäällikkö Venla Wallius kertoo.
Kesällä 2024 alkaneessa hankkeessa on ehditty jo tutkia kaikkea kolmea tavoitetta ja alustavia tuloksia on saatu. Ne voi kiteyttää Walliuksen toteamukseen "potentiaalia on, mutta niin on kyllä haasteitakin."
Ensimmäisissä kuvantamiskokeissa sopivat taimet tunnistettiin yksinkertaisilla menetelmillä 60 prosentin osumatarkkuudella. Tekoälymenetelmille on kuitenkin ominaista, että ne tarkentuvat datamäärän kasvaessa.
Maatalouskäyttöön tarkoitetun ruiskutusdroonin todettiin puolestaan holvaavan syönninestoainetta liikaa tainta kohden. Toistaiseksi koelentoja on ehditty tehdä vain vähän, joten droonilevityksen nopeudesta ei vielä ole vahvaa näkemystä.
Droonilevityksen liiketoimintapotentiaali ei kuitenkaan nojaa pelkkään nopeuteen.
Drooniruiskutuksessa ihminen esimerkiksi altistuu aineelle vähemmän ja hankalassa maastossa työskentelyyn liittyvä tapaturmariski pienenee. Drooni pääsee myös vaikeakulkuisiin paikkoihin helposti.
– Suomessa käytetään hirvivahinkojen pelossa paljon kuusta paikoissa, joihin jokin muu puulaji voisi olla parempi. Uudet torjuntavaihtoehdot voisivatkin mahdollistaa oikean puulajin kasvattamisen oikealla kasvupaikalla, Wallius miettii.
Reunaehtoihin lukeutuu se, että toistaiseksi kasvinsuojeluainelaki kieltää syönninestoaineiden drooniruiskutuksen muutoin kuin tutkimustarkoituksessa.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
