Siirry sisältöön

Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa parannettiin sato­tasoja lisäämällä osaamista, riskien­hallintaa ja maan kasvukuntoa. Keinoina olivat parhaiden viljely­käytäntöjen käyttöönotto ja oikeat sekä oikea-aikaiset viljelytoimet.

Kenttämestari Mikael Fröberg NSL:sta kertoo, että syysviljan lajikekokeissa olivat mukana syysvehnä ja syysruisvehnä. Viljelytietojen lisäksi tutkittiin siemenmääriä ja kerättiin säädataa Inkoosta, Siuntiosta ja Loviisasta.

– Vuonna 2023 marraskuun lopulla oli jo routaa, joka pysyi koko talven maaliskuulle asti. Lisäksi takatalvi yllätti huhtikuun lopulla.

Vuoden 2024 keväällä oli lämpimämpää kuin tavallisesti, ja varsinkin toukokuu oli keskiarvoon verrattuna erittäin lämmin. Myös syyskuu oli tavallista lämpimämpi.

Liika vesi aiheutti ongelmia

Siuntiossa syysviljojen kylvöt tehtiin 11. syyskuuta 2023 hyvissä olosuhteissa. Lajike­kokeiden peltoala muokattiin kultivaattorilla herneen puinnin jälkeen. Rikka­torjunta tehtiin Mateno Duolla, mutta lumihometorjuntaa ei päästy tekemään.

– Kylvön jälkeen alkoivat sateet, ja ensin syyskuussa saatiin 100 millimetriä vettä ja lokakuussa vielä 130 millimetriä lisää. Kasvustot kärsivät ja kellastuivat, Fröberg toteaa.

Kevättalvella 2024 kasvustot olivat pitkään jään peitossa, ja Fröberg ehti jo arvella, tuleeko niistä mitään.

– Huhtikuun lumisateen jälkeen maanpinta kuorettui, ja toukokuun alussa annetuista lannoitteista ei välttämättä mennyt kasvuston käyttöön kaikkia ravinteita. Huhtikuussa syysvehnä näytti vielä hyvältä, mutta syysrukiit olivat vaisuja eivätkä juuri pensoneet. Syysohrat kärsivät talven olosuhteista, kasvusto oli harvaa ja aukkoista. Rikat yleistyivät sateiden jälkeen, Fröberg summaa.

Kasvustoon tehtiin Ascra-tauti­torjunta 15.6.2024, ja sato puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä.