Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa parannettiin satotasoja lisäämällä osaamista, riskienhallintaa ja maan kasvukuntoa. Keinoina olivat parhaiden viljelykäytäntöjen käyttöönotto ja oikeat sekä oikea-aikaiset viljelytoimet.
Kenttämestari Mikael Fröberg NSL:sta kertoo, että syysviljan lajikekokeissa olivat mukana syysvehnä ja syysruisvehnä. Viljelytietojen lisäksi tutkittiin siemenmääriä ja kerättiin säädataa Inkoosta, Siuntiosta ja Loviisasta.
– Vuonna 2023 marraskuun lopulla oli jo routaa, joka pysyi koko talven maaliskuulle asti. Lisäksi takatalvi yllätti huhtikuun lopulla.
Vuoden 2024 keväällä oli lämpimämpää kuin tavallisesti, ja varsinkin toukokuu oli keskiarvoon verrattuna erittäin lämmin. Myös syyskuu oli tavallista lämpimämpi.
Siuntiossa syysviljojen kylvöt tehtiin 11. syyskuuta 2023 hyvissä olosuhteissa. Lajikekokeiden peltoala muokattiin kultivaattorilla herneen puinnin jälkeen. Rikkatorjunta tehtiin Mateno Duolla, mutta lumihometorjuntaa ei päästy tekemään.
– Kylvön jälkeen alkoivat sateet, ja ensin syyskuussa saatiin 100 millimetriä vettä ja lokakuussa vielä 130 millimetriä lisää. Kasvustot kärsivät ja kellastuivat, Fröberg toteaa.
Kevättalvella 2024 kasvustot olivat pitkään jään peitossa, ja Fröberg ehti jo arvella, tuleeko niistä mitään.
– Huhtikuun lumisateen jälkeen maanpinta kuorettui, ja toukokuun alussa annetuista lannoitteista ei välttämättä mennyt kasvuston käyttöön kaikkia ravinteita. Huhtikuussa syysvehnä näytti vielä hyvältä, mutta syysrukiit olivat vaisuja eivätkä juuri pensoneet. Syysohrat kärsivät talven olosuhteista, kasvusto oli harvaa ja aukkoista. Rikat yleistyivät sateiden jälkeen, Fröberg summaa.
Kasvustoon tehtiin Ascra-tautitorjunta 15.6.2024, ja sato puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Lintujen, erityisesti valkoposkihanhien, kurkien ja joutsenten, aiheuttamat viljelyvahingot ovat yleistyneet. Sen myötä ovat kasvaneet myös tuhoutuneista kasvustoista maksetut korvaussummat. Korvausten hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta se kannattaisi tehdä. Lue tästä miksi ja miten.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
