Syysviljojen lajikekokeissa ja syysrapsin kylvöaikakokeissa opittiin uutta muun muassa sään vaikutuksista. Kokeet toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapin (NSL) hankkeessa.
Satotason nosto Uudellamaalla -hankkeessa parannettiin satotasoja lisäämällä osaamista, riskienhallintaa ja maan kasvukuntoa. Keinoina olivat parhaiden viljelykäytäntöjen käyttöönotto ja oikeat sekä oikea-aikaiset viljelytoimet.
Kenttämestari Mikael Fröberg NSL:sta kertoo, että syysviljan lajikekokeissa olivat mukana syysvehnä ja syysruisvehnä. Viljelytietojen lisäksi tutkittiin siemenmääriä ja kerättiin säädataa Inkoosta, Siuntiosta ja Loviisasta.
– Vuonna 2023 marraskuun lopulla oli jo routaa, joka pysyi koko talven maaliskuulle asti. Lisäksi takatalvi yllätti huhtikuun lopulla.
Vuoden 2024 keväällä oli lämpimämpää kuin tavallisesti, ja varsinkin toukokuu oli keskiarvoon verrattuna erittäin lämmin. Myös syyskuu oli tavallista lämpimämpi.
Siuntiossa syysviljojen kylvöt tehtiin 11. syyskuuta 2023 hyvissä olosuhteissa. Lajikekokeiden peltoala muokattiin kultivaattorilla herneen puinnin jälkeen. Rikkatorjunta tehtiin Mateno Duolla, mutta lumihometorjuntaa ei päästy tekemään.
– Kylvön jälkeen alkoivat sateet, ja ensin syyskuussa saatiin 100 millimetriä vettä ja lokakuussa vielä 130 millimetriä lisää. Kasvustot kärsivät ja kellastuivat, Fröberg toteaa.
Kevättalvella 2024 kasvustot olivat pitkään jään peitossa, ja Fröberg ehti jo arvella, tuleeko niistä mitään.
– Huhtikuun lumisateen jälkeen maanpinta kuorettui, ja toukokuun alussa annetuista lannoitteista ei välttämättä mennyt kasvuston käyttöön kaikkia ravinteita. Huhtikuussa syysvehnä näytti vielä hyvältä, mutta syysrukiit olivat vaisuja eivätkä juuri pensoneet. Syysohrat kärsivät talven olosuhteista, kasvusto oli harvaa ja aukkoista. Rikat yleistyivät sateiden jälkeen, Fröberg summaa.
Kasvustoon tehtiin Ascra-tautitorjunta 15.6.2024, ja sato puitiin heinäkuun viimeisenä päivänä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Budjetin tavoitteena on hahmottaa karkea kokonaiskuva tilan taloudesta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Budjetin teossa pääsee liikkeelle helposti ja tyyli on vapaa. Tärkeintä on, että budjetti tehdään ja sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Ota talteen helppo esimerkki budjettilaskelmasta.
Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
