Maataloudessa syntyvä monipuolinen data voi olla arvokasta. Sen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin hajallaan olevan tiedon keräämistä helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi yhteen paikkaan.
Löytyykö Suomesta elinvoimaisia maatiloja? Maatalousyritysten heikentynyt kannattavuus on ollut paljon esillä viime vuosina. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Maatalousyrittäjien toivotaan hyötyvän nykyistä enemmän tiloilla tuotetusta datasta. Reilumpaa datataloutta tavoitellaan niin EU-lainsäädännöllä kuin yläsavolaisella tutkimushankkeellakin.
Iso-Kouvon tilalla sikojen määrä on lähes kymmenkertaistunut 30 vuodessa. Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa uusi emakkosikala, jotta kaikki emakot saadaan samaan rakennukseen.
Maatilan vuotuiset tulot ja menot voivat vaihdella aiempaa enemmän, joten välitilinpäätöksen merkitys on korostunut.
Viestinnässä on vika ja tieto ei kulje. Erilaisiin tietojärjestelmiin käytetään miljoonia euroja, jotta työpaikoilla tiedettäisiin, mitä viereisessä huoneessa istuva kaveri tekee. Kaikkea mahdollista raportoidaan ja hukataan ikuisiksi ajoiksi toimimattomien järjestelmien syövereihin. Ja kaikilla on niin kiire raportoida, että kukaan ei ehdi lukea, mitä on raportoitu. Saati miettiä, että miksi. Täällä olisi ilmainen vinkki kaikille tietojärjestelmä-
Kilojen ja litrojen sijaan maitotilayrittäjien kannattaa kääntää katse euroihin, sillä maksimituotosten tavoittelu johtaa ylisuureen panosten käyttöön ja syö kannattavuutta.
Talousvaikeuksiin joutuneelle viljelijälle on tarjolla apua. Sitä on kuitenkin uskallettava pyytää.
Haapajärvelle rakennetaan tulevaisuuden navettaa. Kolme nuorta yrittäjää näkee ajankohdan sopivaksi isolle investoinnille.
Yhä useampi maatila toimii myös työnantajana. Työntekijöiden tyytyväisyys syntyy mielenkiintoisista töistä ja sopivasta työmäärästä.
Maatilan johtaminen vaatii työtä ja osaamista. Tärkeitä asioita ei kannata jättää pelkästään muistin tai suullisten sopimusten varaan.
