Maatilan vuotuiset tulot ja menot voivat vaihdella aiempaa enemmän, joten välitilinpäätöksen merkitys on korostunut.
Välitilinpäätöksen merkityksen korostuminen johtuu esimerkiksi tukien maksuaikataulusta, joka painottuu voimakkaasti vuoden loppuun. Myös viljan hintojen suuret vaihtelut ovat tuoneet epävakautta verotukseen. Jotta tuotteesta saa parhaan mahdollisen hinnan, tulisi myyntiajankohta kuitenkin valita markkinatilanteen eikä veroseuraamusten perusteella.
Lisäksi lannoitteiden myynnin hektisyys ja lyhyet, usein vain muutaman päivän pituiset tilausajat, tuovat lisähaasteita tilan verotuskokonaisuuden hallintaan.
Välitilinpäätöksen avulla voidaan ennakoida tulevan tilikauden tulosta. Sen avulla lasketaan arvio kuluvan vuoden tuloverojen sekä arvonlisäveron määrästä. Loppuvuodesta on vielä aikaa arvioida eri ratkaisujen vaikutuksia maatilan talouteen ja verotukseen.
On suositeltavaa pyrkiä pitämään maatilan verotettava tulo mahdollisimman tasaisena, sillä tämä tasaa verotusta ja tekee siitä pitkällä aikavälillä edullisempaa. Välitilinpäätös tarjoaa myös arvokasta tietoa seuraavan vuoden budjetoinnin ja talouden suunnittelun tueksi.
Välitilinpäätös tehdään, kun halutaan tarkastella kuluvan vuoden kehitystä ja arvioida loppuvuoden tulot ja menot mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi peltoviljelystä tulisi olla tiedossa sadon määrä ja laatu. Viljasta on hyvä lähettää näytteet analysoitaviksi heti sadonkorjuun jälkeen.
Loppuvuoden tukien tarkka määrä selviää usein vasta myöhään, joten sopiva ajankohta välitilinpäätöksen tekoon voisi olla viimeistään marraskuussa.
Kun kuluvan vuoden tulot ja menot on kirjattu, on aika arvioida loppuvuoden tulot ja menot sekä suunnitella tuotantopanosten ja tarvikkeiden tarpeet. Ensimmäisenä kannattaa varmistaa seuraavan vuoden tuotantopanosten hankinta, kuten lannoitteet, siemenet, kasvinsuojeluaineet, ja täyttää polttoainesäiliöt.
Jos tilikauden tulos näyttää yhä positiiviselta, voi olla syytä harkita myös investointeja kuten konehankintoja tai panostusta pellon kasvukunnon parantamiseen. Nettovarallisuuden kasvattamiseksi on myös hyvä tarkastella lisälainojen lyhennyksiä ja mahdollisuutta maksaa palkkaa oman perheen jäsenille.
Välitilinpäätöksessä on tärkeää keskittyä nimenomaan verotettavan tulon määrän arviointiin, mutta se ei anna suoria suosituksia investointikohteista. Maatilan investointien tulisi aina perustua pitkän aikavälin suunnitelmaan, joka nojaa tilan strategisiin tavoitteisiin.
Jos tilikauden tulos näyttää ylittävän odotukset, voi olla järkevää harkita suunniteltujen investointien aikaistamista. Vastaavasti heikompina vuosina investointeja voidaan lykätä, mikä auttaa ylläpitämään tilan maksuvalmiutta ja taloudellista vakautta.
Välitilinpäätöksessä ja varsinaisessa tilinpäätöksessä verotusta voidaan optimoida hyödyntämällä poistoja ja tasausvarausta. Rakennusten poistot ovat yleisesti enintään 10 prosenttia, koneiden 25 prosenttia ja rakennelmien 20 prosenttia.
Vuoteen 2025 saakka uusista koneista voi tehdä korotetun, 50 prosentin poiston. Tämä korotettu poisto ei kuitenkaan koske käytettyjä koneita.
Maataloudessa poistojen määrää voi säätää vuosittain, eikä enimmäispoistoja ole pakko hyödyntää täysimääräisesti. Hyvä nyrkkisääntö on tehdä poistoja suhteessa lainojen lyhennyksiin erityisesti silloin, kun yritys jatkaa toimintaansa toiminimenä.
Tasausvaraus on maatalouden verotuksen keino, jolla voidaan tasata verotettavaa tuloa siirtämällä sitä tuleville vuosille. Tasausvarauksen määrä on enintään 40 prosenttia puhtaasta tulosta, maksimissaan 25 000 euroa.
Tasausvaraus tulee purkaa kolmen vuoden kuluessa, ja verotuksessa voi olla enintään 75 000 euroa tasausvarauksia, jos jokaiselta kolmelta vuodelta tekee täydet varaukset. Tasausvarausta voi hyödyntää investoinneissa rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin tai vaihtoehtoisesti purkaa sen suoraan tuloksi.
Maatilan välitilinpäätöksessä ja verotuksessa nettovarallisuuden merkitys korostuu erityisesti toiminimipohjaisilla tiloilla. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä maatilan omaisuuden arvosta maatalouteen liittyvät lainat. Nettovarallisuus koostuu maatilan omaisuuden verotusarvoista kuten peltomaasta, koneista ja kalustosta, rakennuksista, rakennelmista, silloista, salaojista sekä osuuksista ja osakkeista.
Jos poistot ja lainojen lyhennykset ovat tasapainossa, nettovarallisuus ei laske, mutta ei myöskään merkittävästi kasva. Nettovarallisuuden kasvattaminen edellyttää investointeja, jotka rahoitetaan tulorahoituksella.
On tärkeää huomioida, että peltomaa arvostetaan verottajan määrittelemän verotusarvon mukaan, ei sen käyvän arvon perusteella. Jos tila ostaa arvokasta peltoa velalla, se voi vähentää merkittävästi tilan nettovarallisuutta. Kotieläimet eivät myöskään kerrytä nettovarallisuutta toiminimitiloilla.
Nettovarallisuuden perusteella maatila voi jakaa tulonsa ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Pääomatuloa voi nostaa edellisen vuoden nettovarallisuudesta joko 20 prosenttia, 10 prosenttia tai ei lainkaan, jolloin koko tulo verotetaan ansiotulona.
Lisäksi edellisvuoden nettovarallisuuteen saa lisätä 30 prosenttia kuluvan vuoden palkkamenoista. Jos tilalla on enemmän velkaa kuin varoja, nettovarallisuus on negatiivinen, ja tällöin maatalouden tulo verotetaan automaattisesti kokonaan ansiotulona.
Välitilinpäätöksessä arvioidaan ennakkoverojen riittävyyttä tulevan verotuksen kattamiseksi. Jos ennakkoverot ovat jääneet alakanttiin, on suositeltavaa maksaa omaehtoisesti ennakontäydennystä. Tällä tavoin voidaan välttää jäännösveroon kohdistuvat korkokulut.
Jos jäännösveroa kertyy merkittävä määrä, se voi nostaa kokonaisverorasitusta seuraavana vuonna.
Jäännösvero maksetaan seuraavan vuoden loppupuolella, kun taas ennakkoverot perustuvat kahden vuoden takaisiin maatalouden tuloihin. Tämä voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa suuret jäännösverot ja ennakkoverot osuvat samanaikaisesti maksuun, mikä voi aiheuttaa maatilalle maksuvalmiushaasteita.
Onkin tärkeää tarkastella alkuvuonna ennakkoverojen määrää ja arvioida, riittävätkö ne kattamaan tulevan vuoden tuloverot. Jos ei, voi olla järkevää pyytää suuremmat ennakkoverot.
Hyvin ja huolellisesti tehty välitilinpäätös on arvokas työkalu maatilan taloudenhallinnassa. Sen hyödyntämistapa riippuu tilan erityispiirteistä. Jos tilalla on mahdollisuus jakaa tuloa yrittäjäpuolisoiden kesken, on järkevää tehdä tulojako ottaen huomioon muut mahdolliset tulonlähteet.
Välitilinpäätös tukee myös budjetointia ja sen seurantaa. Toisaalta tarkasti laadittu ja säännöllisesti päivittyvä budjetti saattaa jopa poistaa välitilinpäätöksen tarpeen, koska se antaa jatkuvan kuvan taloudellisesta tilanteesta ja auttaa ennakoimaan esimerkiksi ennakkoverojen riittävyyttä.
Jos välitilinpäätöksen perusteella tilalla syntyy tulosta – vaikka tuotantopanokset, järkevät investoinnit, perheenjäsenille maksetut palkat ja lisälainojen lyhennykset on jo huomioitu – voi olla aiheellista pohtia yritysmuodon muutosta.
Osakeyhtiöittämisen mahdollisuus kannattaa selvittää ja laskea tarkkaan riippumatta siitä, päätyykö lopulta yhtiöittämään vai ei. Jos tila on kannattava ja vakavarainen, osakeyhtiömuodon edellytykset saattavat jo täyttyä.
Mikäli välitilinpäätöksen tekeminen tai sen tulkinta mietityttää, on siihen saatavilla asiantuntija-apua ja koulutusta. Suomen Yrittäjäopiston Maatalousyrityksen talouspäällikkö -koulutushankkeessa paneudutaan erilaisten maatilojen talouden perusteisiin.
Hankkeessa on mahdollista kasvattaa osaamista toiminimimaatilojen taloudesta, ja välitilinpäätös on yksi hankkeen aihealueista. Myös osakeyhtiötä suunnitteleville tai jo osakeyhtiömuotoisille tiloille on oma opintopolkunsa.
Kirjoittajat toimivat Suomen Yrittäjäopistossa yritystoiminnan kouluttajina.
Verotus on tapissa, mutta sen painopisteitä voidaan muuttaa. Vaalien jälkeen ansiotulon veroa todennäköisesti kevennetään. Pääomatulojen – kuten puun myyntitulojen – verotus on liian korkeaa, eikä siihen sovi progressio. Perintö- ja lahjaveron poistaminen antanee vielä odottaa itseään.
Vuoden eivät ole veljeksiä – etenkään kasvinviljelytiloilla. Hyvissä ajoin ennen vuoden loppua tehtävällä välintilinpäätöksellä voi säästää veroissa pitkän sentin.
Kasvinviljelyn satojen kehittyminen ei ole ollut mairittelevaa. Keskisadot hiipuvat ja satokuilut kasvavat. Peltolohkojen tuotantokyvyssä on suuria eroja. Siinä piilee myös mahdollisuus.
Kulunut vaalikausi toi myönteisiä muutoksia maa- ja metsätalouden verotukseen. Yrittäjävähennys pienensi pienyrittäjien ja maatilojen verotettavaa tuloa viidellä prosentilla. Osakeyhtiöittävän maatilan varainsiirtoverovapaus madalsi kynnystä siirtyä yhtiömuotoon.