Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ammattiopisto Livian taimikossa Paimiossa kuusitiheiköt ja vesakot saavat kyytiä, kun metsäalan ensimmäisen vuoden opiskelijat treenaavat raivaussahan käyttöä. Kuunneltuaan opettajan ohjeistukset nuoret käyvät innolla kiinni työnsyrjään ja iloinen sahojen pärinä täyttää ilman.
– Meillä on todella motivoitunut ja reipas 18 opiskelijan ryhmä, kehuu lehtori Matleena Lindström.
Koulumetsän hoitokohteella riittää sahattavaa. Aikanaan metsikössä tehtiin suojuspuuhakkuu, mutta myrskyt kaatoivat liki kaikki kuuset. Kuviolle oli jo ehtinyt tulla luontaisia taimia, mutta kun suojuspuita ei ollut, osa niistä sai pakkasvaurioita. Myrskytuhojen jälkeen kuvio muokattiin osittain ja täydennysistutettiin. Sen vuoksi kuviolla on nyt varsin erimittaista puustoa. Luontaisesti syntyneitä taimia on puolestaan tuuheina tiheikköinä.
Lindströmin mukaan kohteella pääsee harjoittelemaan hyvin puiden valintaa.
Kuviolta löytyy monen kokoisia kuusia ja tiheikköjä, joissa voi treenata erilaisia sahausmenetelmiä. Raivaussahan käytön ohella opetellaan valitsemaan parhaita puita, sahaamaan kannot lyhyiksi sekä kaatamaan puita oikealle ja vasemmalle. Käytännön kautta opiskelijat hoksaavat myös järjestelmällisen etenemisen tärkeyden.
– Vaikka monet metsätyöt ovat koneellistuneet, metsuri on edelleen korvaamaton, Lindström korostaa.
Sahauksen ohella saadaan tuntumaa oikeaan harvennustiheyteen.
– Nyrkkisääntönä on, että taimikossa pääsee kulkemaan kädet levällään niin, ettei ylety ottamaan kiinni kahdesta rungosta yhtäaikaisesti ja raivaussahalla pääsee kulkemaan puiden välistä, opiskelija Otto Määttänen tietää.
Töiden ohella opetellaan mittaamaan myös tiheyttä.
– 3,99 metrin ongenvapa painetaan kiinni vaikka oikeaan lonkkaan ja pyörähdetään ympäri oikean kantapään varassa. Laskeminen kannattaa aloittaa puusta, joka on lähinnä itseä, silloin ei mene laskuissa niin helposti sekaisin, Lindström neuvoo.
Hän kysyy, kuinka suuri on ongenvavan piirtämän ympyrän pinta-ala? Vastaukseksi heitellään ensin villejä arvauksia, mutta lopulta oikea vastaus löytyy: 50 neliömetriä.
– Jotkut teistä saivat mittaustulokseksi 13 runkoa. Paljonko silloin taimia on hehtaarilla?
– Luku kerrotaan 200:lla eli tiheys on silloin 2 600 tainta hehtaarilla. Turhan tiheäksi on tainnut jäädä, kun suositustiheys kuusikossa on 1 800–2 000 kappaletta, opiskelijat tuumivat.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
