Torajyvän raja-arvojen tiukentuminen tietää haasteita hybridirukiin viljelijöille, sanoo erikoistutkija Marja Jalli. Myrkyllistä torajyvää voi torjua vain viljelyteknisin toimenpitein.
Torajyvän raja-arvot tiukentuvat. Heinäkuun alusta elintarvikekäyttöön tarkoitetussa rukiissa saa olla torajyvän pahkoja enintään 0,2 grammaa kilossa, kun raja-arvo on nyt 0,5 grammaa.
– Koko Suomen ruistuotannon näkökulmasta uutta raja-arvoa ei ole hankala saavuttaa, sillä suurin osa viljaeristä on puhtaita vanhallakin raja-arvolla, erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
