Tuottajaorganisaatio tuo suuruuden ekonomiaa sopimustuotantoon. Tärkkelysperunan tuottajat perustivat viime vuonna osuuskunnan ja rekisteröivät sen tuottajaorganisaatioksi. Yhdessä tekeminen lisää työn mielekkyyttä, sanoo harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula.
Tärkkelysperunan markkinat ja viljelyala ovat pysyneet viime vuosina melko vakioina. Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa 5 000–6 000 hehtaarilla, mikä on noin neljännes koko peruna-alasta.
Vaikka tärkkelysperunan hinta ja toimitusmäärä sovitaan etukäteen, on yksittäisen viljelijän vaikutusmahdollisuus sopimuksen sisältöön varsin pieni. Tuottajaorganisaatio ei ole taikatemppu hinnan korotuksiin, mutta se antaa viljelijöille enemmän neuvotteluvoimaa hinnoista ja muista sopimusehdoista sovittaessa.
Viljelijöiden yhteistoiminta tuo tehokkuutta ostajallekin. Kun viljelijät ovat järjestäytyneet, on neuvotteluja helpompi käydä. Tarvittavat raaka-ainemäärät saa helpommin kasaan. Viljelijäryhmittymän kanssa voi myös suunnitella alan yhteisiä kehittämistoimia.
Harjavaltalainen maatalousyrittäjä Aleksi Simula aloitti tärkkelysperunan viljelyn vuonna 2022. Simula seuraa tarkasti eri kasvilajien kannattavuutta ja hakee viljelykiertoon parhaiten euroja tuottavia kasveja.
– Tärkkelysperunaa jalostava Finnamyl sijaitsee 15 kilometrin päässä Kokemäellä ja se kannusti perunan viljelyyn. Viljelin tärkkelysperunaa viime vuonna kahdeksalla hehtaarilla. Lisäksi minulla oli erikoiskasveista ruokaperunaa, sokerijuurikasta ja pakastehernettä. Loput 200 hehtaarin viljelyalasta on kevät- ja syysviljoja, Simula kertoo.
Tuotantotekniikan kehitystä tarkasti seuraava Simula haluaa käyttää kaikki keinot, joilla peltoviljelyn kannattavuutta voi parantaa. Siksi hän oli aktiivinen myös tuottajaorganisaation perustamisessa.
– Olen mukana myös ViljaTavastia-osuuskunnassa. Sen kautta olen saanut myytyä osan viljasadostani keskimääräistä parempaan hintaan. Olen saanut viljaosuuskunnan jäsenmaksun jo moninkertaisesti takaisin. Tuottajaorganisaation idea tiivistyy ajatukseen, että yhdessä on parempi kuin yksin.
Viljelijä voi olla mukana useammassa tuottajaorganisaatiossa. Euroopan unionin säännökset kieltävät kuitenkin mukanaolon useammassa saman toimialan tuottajaorganisaatiossa. Se rikkoisi kilpailulainsäädäntöä, koska jäsenet saisivat hintatietoja kilpailevista yrityksistä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Helmi–maaliskuussa ehtii vielä optimoida maatilayrityksen viime vuoden verotusta. Tuloksen tasaaminen on kuitenkin helpompaa tilikauden aikana.
Maa- ja metsätalousyrittäjien veroihin on tullut muutoksia vuokratulojen verotuksen ja metsävähennyksen osalta. Viime vuoden tulokseen ja verotukseen voi vielä vaikuttaa.
MTK:n uusi puheenjohtaja Tero Hemmilä uskoo, että lainsäädännön muutoksilla ja terävällä edunvalvonnalla onnistutaan kotiuttamaan tuottajien tileille nykyistä enemmän euroja.
Veroasioista puhuttaessa sorrun helposti jatkuvaan pessimismiin. Veroja pitää maksaa liikaa ja ne kohdistuvat vääriin paikkoihin ja vääriin ihmisiin. Samoin ansioiden verotus on vääränlainen suhteessa pääomatulojen verotukseen, ja muutokset verotuksessa menevät aina väärään suuntaan. Entä kuinka paljon maatilan tuloksesta jäisikään itselle, jos veroja ja lainojen lyhennyksiä ei tarvitsisi maksaa lainkaan? Ihan vaan kyselen naapurin puolesta. Vuosi
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
