Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä BIO4P- hankkeessa halutaan korvata vahojen fossiilisia tai eläinperäisiä raaka-aineita kasvipohjaisilla. Niistä osa on metsä- ja elintarviketeollisuuden alihyödynnetyistä sivuvirroista saatavia uutteita.
Lopputuloksena voi olla tuotteita muun muassa kosmetiikkateollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Hanna Brännström kertoo, että alkuvuonna 2025 kehitettiin raaka-aineiden uuttomenetelmiä.
– Näin yritämme maksimoida raaka-aineesta saatavan vahan määrän ja laadun.
Tehdyillä uutteilla on jo tehty testauksia kosmetiikassa, mistä on vastannut Lumene Oy.
– Kuusenneulaset, mehuteollisuuden sivutuotteina syntyvät marjapuristekakut, kumina sekä korianteri sisältävät vahojen lisäksi myös muita bioaktiivisia yhdisteitä. Neulasista ja marjapuristekakuista voidaan erottaa myös fenolisia uuteaineyhdisteitä.
Vahat ja muut bioaktiiviset yhdisteet parantavat esimerkiksi tuotteiden säilyvyyttä. Myös sillä on suuri merkitys, että raaka-aine on kotimaista ja Suomessa jalostettavaa. Kotimaisilla vahoilla voitaisiin korvata etelä- ja väliamerikkalaisia luonnonvahoja.
– Neulasista erityisesti kuusenneulasta on saatavilla runsaasti. Se on kemialliselta koostumukseltaan mielenkiintoinen. Neulasia on tutkittu jo ennen tätä hankettamme, myös Lukella. Nyt haluamme tutkia raaka-aineen hyödyntämistä entistä kokonaisvaltaisemmin.
Neulasmassan talteenotto niveltyy parhaiten metsähakkeen hankintaketjuun, ja neulasten talteenotto ja hyödyntäminen saattavat nostaa raaka-aineen arvoa.
– Ensin täytyy kuitenkin ratkaista neulasten toimitusketju. Samaten kumina ja korianteri ovat lupaavia kasveja, jotka sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä, mikä voi synnyttää lisämenekkiä tulevaisuudessa.
Tutkija antaa aika-arvioksi kymmenen vuotta: sen sisällä liiketoimintamahdollisuuksien pitäisi olla totta. Olemassa olevassa liiketoiminnassa uusia tuotteita voitaneen hyödyntää jo aiemmin.
Kehittämishankkeessa ovat mukana Luken ja Lumenen lisäksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Fazer Makeiset Oy ja Caraway Finland Oy sekä rahoittajana Business Finland. Hankeaika on 1.4.2023–31.3.2026.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
