Bioproducts from Nature -hankkeessa (BIO4P) kehitetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa kuusenneulasista ja puolukasta saatavista vahoista ja muista kasviuutteista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä BIO4P- hankkeessa halutaan korvata vahojen fossiilisia tai eläinperäisiä raaka-aineita kasvipohjaisilla. Niistä osa on metsä- ja elintarviketeollisuuden alihyödynnetyistä sivuvirroista saatavia uutteita.
Lopputuloksena voi olla tuotteita muun muassa kosmetiikkateollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Hanna Brännström kertoo, että alkuvuonna 2025 kehitettiin raaka-aineiden uuttomenetelmiä.
– Näin yritämme maksimoida raaka-aineesta saatavan vahan määrän ja laadun.
Tehdyillä uutteilla on jo tehty testauksia kosmetiikassa, mistä on vastannut Lumene Oy.
– Kuusenneulaset, mehuteollisuuden sivutuotteina syntyvät marjapuristekakut, kumina sekä korianteri sisältävät vahojen lisäksi myös muita bioaktiivisia yhdisteitä. Neulasista ja marjapuristekakuista voidaan erottaa myös fenolisia uuteaineyhdisteitä.
Vahat ja muut bioaktiiviset yhdisteet parantavat esimerkiksi tuotteiden säilyvyyttä. Myös sillä on suuri merkitys, että raaka-aine on kotimaista ja Suomessa jalostettavaa. Kotimaisilla vahoilla voitaisiin korvata etelä- ja väliamerikkalaisia luonnonvahoja.
– Neulasista erityisesti kuusenneulasta on saatavilla runsaasti. Se on kemialliselta koostumukseltaan mielenkiintoinen. Neulasia on tutkittu jo ennen tätä hankettamme, myös Lukella. Nyt haluamme tutkia raaka-aineen hyödyntämistä entistä kokonaisvaltaisemmin.
Neulasmassan talteenotto niveltyy parhaiten metsähakkeen hankintaketjuun, ja neulasten talteenotto ja hyödyntäminen saattavat nostaa raaka-aineen arvoa.
– Ensin täytyy kuitenkin ratkaista neulasten toimitusketju. Samaten kumina ja korianteri ovat lupaavia kasveja, jotka sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä, mikä voi synnyttää lisämenekkiä tulevaisuudessa.
Tutkija antaa aika-arvioksi kymmenen vuotta: sen sisällä liiketoimintamahdollisuuksien pitäisi olla totta. Olemassa olevassa liiketoiminnassa uusia tuotteita voitaneen hyödyntää jo aiemmin.
Kehittämishankkeessa ovat mukana Luken ja Lumenen lisäksi Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Fazer Makeiset Oy ja Caraway Finland Oy sekä rahoittajana Business Finland. Hankeaika on 1.4.2023–31.3.2026.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Vehviläisen tilalla Siilinjärvellä ei itketä, vaikka sipulia pilkotaan tuhansia kiloja päivässä. Suomen suurimmalla sipulinviljelijällä on luonnon kanssa yhteistyösopimus, joka kantaa. Pekka Vehviläinen ei malta pysyä poissa käytännön viljelytöistä. Hän istuttaa sipulia keväisin ja nostaa syksyisin koneilla, joita on itse kehittänyt.
Heilukankaan Tyrnin yrittäjä Jarkko Hietanen luottaa suomalaiseen marjaan. Salaisen reseptin tyrniglögi hurmaa ja takaa asiakkaita terveellisille marjatuotteille.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.
Mitä maatilalla tapahtuu silloin, kun vaikeista asioista vaietaan? Puhe voi joko rakentaa tai rikkoa yhteistä maatilayritystä. Muiden vuorovaikutustapoja voi pyrkiä ymmärtämään ja omiinsa voi vaikuttaa.
Työssäkäyvien pitäisi kuulemma ottaa enemmän vastuuta vanhustenhoidosta. Kyselin polttopuita tekevältä vanhalta isännältä, että mitäs jos joutuisikin vanhainkodin sijaan meidän armoillemme. Luotto on vahva: Ei ikinä! Porkkana kun on ehkä monimutkaisin organismi, jota kykenen hoivaamaan. No onhan meillä yksi poikalapsi, mutta se varttui täysi-ikäiseksi ilman sen kummempia paapomisia, minun osaltani. Isänsä kyllä osasi sujuvasti kaiken muun
Konemies Panu Jaakonaho on mukana monessa. Puolet liikevaihdosta tulee viljelystä, puolet muualta.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Yhtymä on yleinen tapa omistaa maa- tai metsätila. Yhtymämuoto keventää verotusta, sillä verotettava tulo jakautuu yhdelle tai useammalle henkilölle.
